keskiviikkona, elokuuta 22, 2007

Pentukurssia


Aamu valkeni pilvisenä, ulkoa kuului joku outo ääni, ukkonen. Päätin nousta sukkelaan, että ehdin käyttää koirat ulkona ennen kuin ukkonen alkaa kunnolla. Ehdittiin ulkoilla ja kahvikin ehti melkein valua, puoli pannua, kun sähköt meni tullakseen tovin kuluttua uudelleen ja niinpä aamusumppi lopulta ehti valmiiksi asti. Hyvä niin, sillä kohta sähköt meni uudelleen, eivätkä suinkaan tullakseen tuota pikaa takaisin...

Alkoi vesisade ja pimeni, oli kun iltamyöhällä. Ukkonen jytisteli, muttei se tähän päälle tullut, kuten ei yleensäkään. Sähköjä ei kuitenkaan tullut, joten päätettiin KePon kanssa suunnata Nlaan kauppakierrokselle. Tosin jossain vaiheessa, jossain kaupassa, valojen välkkyessä, tuli sellanen olo, että jos vaikka ne sähköt menee sieltäkin, eikä saada ostoksia "lunastettua". Onneks ko. kaupassa ei ollut sähkötoimisia ovia, että ulos olis ainakin päässyt. Kun kotiuduttiin Nlasta, niin sade oli jo lakannut ja aurinko kurkki pilvien lomasta.

Tänään oli Totoron pentukurssin toinen kerta ja nyt pääsi Totorokin mukaan. Koulutusvastuu oli sysätty KePolle, joskin Totoro oli vähän sitä mieltä, että eukko het ulos sieltä autosta ja tänne kentälle. KePollakin oli pieniä orientoitumisvaikeuksia ja lisäksi KePo luuli, että pääsee lintsaamaan seuraavalla kerralla, vaan ei pääse ei. Kurssiseurana Totorolla on useamman rodun edustajia, täytyy tunnustaa, että parin pennun rotu jäi vähän epäselväksi, mutta ainakin sakissa on kaksi valkoista paimenkoiraa, vehnäterrieri, snautseri (kääpiö luulisin, mutta voi se olla joku muukin kokoluokka) ja labradorinnoutaja.

Tää pentukurssi onkin varsin haastava, varsinkin jos haluaa selvitä hyvin arvosanoin. Tänään harjoteltiin luoksepäästävyyttä, katsekontaktia paikalla ja liikkeessä, luoksetuloa, istumista ja sivulle tuloa. Totoro osaa jo istumisen, ainakin noin periaatteessa, joten se meni ihan ok. Luoksepäästävyys ok ja luoksetulo ok. Katsekontakti... no se otettiin helpommin namiin tai meikäläiseen kun KePoon, mutta lopulta KePoonkin. Sivulle tulo oli sitten Totorolle se hankalin, tai ei oikeastaan varsinainen sivulle tulo, kun se, että siinä tarttis istua liikkeen päätteeksi. Seuraavalla kerralla nää menee varmaan kun vettä valaen... not.

Innostuin tosin vähän tottiksesta siinä katellessani ryhmän puuhia ja aattelin, että jos nuo asiat opettais samalla Cellolle kun Totorollekin, niin saisko kaks tottiskoiraa samalla vaivalla. Cellohan ei osaa mitään varsinaisia tottisjuttuja, se hallitsee vaan runsaan määrän älyn hyödyllisiä käskyjä kuten pyöri, peruuta, hyppää jne. siis "koiratanssikäskyjä" ja niistäkin suurimman osan käsimerkkeinä.

Rankan päivän päälle tarvitaan runsaasti lepoa.

Ei kommentteja: