torstaina, maaliskuuta 08, 2007

Pohdintoja pentupesän ääreltä: Suosikkisysteemi


On käsittämätöntä, että jokaisesta pentueesta nousee esiin joku suosikki, kuka milläkin avuilla, vaikka kuinka yrittää sulkea silmänsä "sen oikean hakemiselta" ellei kerta ole vähintäkään aikomusta jättää pentua kotiin. Ja vaikka jättäisikin pennun kotiin, niin ei se kotiin jäävä suinkaan aina ole tämä suosikki. Mikä ihme suosikki sitten oikein on?

Ihan ensiksi suosikki ei tarkoita sitä, että kohtilisin suosikkia jotenkin paremmin kuin muita. Suosikki saa saman kohtelun kuin muutkin, silmä vain aina poimii sen ensin ja ehkä se vähän helpommin tulee napattua syliin, ellei keskity olemaan tasapuolinen, mutta muutoin se on samalla viivalla muiden kanssa. Ja sitten takaisin pohtimaan mikä suosikki sitten oikein on.

Joskus suosikki on tietyllä tavalla ymmärrettävä; se on pentueen pienin, heikoin tms., joka ehkä herättää suojeluntarvetta tai johon joutuu käyttämään paljon aikaa, jonka joutuu "pelastamaan", jota joutuu auttamaan jne. Joskus suosikki on pentueen "erilainen", vaikkapa eri värinen kuin muut tai sillä on värityksessään jokin hauska kuvio, sen turkki on pitempi / lyhyempi kuin muiden, sillä on sininen silmä tms. joka nostaa sen esiin pentulaumasta.

Omalta osaltani olen huomannut, että kaiken edellä mainitun lisäksi etsin pennuista "pikku Aasaa". Kun katson Aasan, Arskan, Astran, Viivin ja jopa Amandan pentukuvia, niin pennut ovat hyvin samanlaisia alkaen pään värityksestä ja päätyen kallon malliin. Jopa siihen kenet olen sijoittanut tai jättänyt kotiin on vaikuttanut tämä "Aasa-syndrooma". Miksen sijoittanut B-pentueesta vaikkas Berttaa - Bertta on ihan "väärän värinen". Miksi sijoitin C-pentueesta Chilin - Chili on tyypiltään ilmetty Aasa.

Yleensä käytös ei tee suosikkia, koska suosikki sukeutuu esiin jo ennen kuin pennut ovat sen ikäisiä, että niitten käytöksessä on suuria eroja. Suosikkius on siis ulkonäkökysymys. Paitsi myöhemmin voi löytyä uusi lisäsuosikki käytöksen perusteella. Suosikki on se pentu, joka kaikkein tiiveimmin seuraa sinua, joka kapuaa aina syliisi, joka hakee alati huomiotasi. Suosikki voi olla myös pentueen mörökölli, joka ei halua joutua syliin tai ainakaan maata siinä yhtään kauempaa kuin on pakko. Tai sitten se on pentu, joka keksii koko ajan jotain hauskaa ja "hauskaa".

Ja eri ihmisillä on eri suosikit... Oma suosikkini Chilin pentueesta on tietty Fiktio, jota olen joutunut hoivailemaan enemmän kuin muita ja josta olen ollut enemmän huolissani kuin muista. Huomaan, että jos vaan nappaan pennun syliini asiaa ajattelematta, se on yleensä Fiktio. Kun katson, että kaikki pennut ovat kasassa, niin katson aina ensin, että onhan Fiktio siinä. Mielenkiintoista.

Mutta vaikka KeTy on nähnyt ja kokenut samat asiat kuin minäkin, joskin omasta perspektiivistään, niin hänen suosikkinsa ei ole Fiktio. En usko, että esim. ihmisen ikä vaikuttaa siihen miten hän suosikkinsa valitsee. Meikäläisen suosikit ovat kautta aikojen olleet "pienet ja surkeat" -osastoa. Niitä on meillä kotonakin: Arska - pentueen pienin, silmäsairas, Viivi - pikkuruinen sisupussi nielun epämuodostumineen. Tuntuu kuin olisi joku tarve todistaa, että heikot ei sorru elontiellä. No eivät ole sortuneetkaan, ei siinä mitään, mutta mikä kasvattaja kerää suosikkikokoelman kotiinsa, siis tässä tapauksessa kun se on sarjaa "pienet ja surkeat". Toisaalta niiltä vahvoilta ja urheilta en olisi kaikkea sitä oppinut, mitä näiltä "pieniltä ja surkeilta" ja kasvattaminen taas sujuu sijoituskoirillakin, ne puolestaan opettavat taas eri juttuja.

Etsiikö ihminen kenties tiedostamattaan sitä, mistä on hänelle eniten hyötyä, siis henkisesti, mikä kasvattaa ja kehittää häntä eniten, mikä on opettavaisinta, joskaan ei helpointa? Ehkä! Ehkä ei!

Arvaa kuka on kuka!

Tässä ensin Aasa, kaiken länderismini alku ja juuri.
Valitettavasti tuolloin ei ollut digikameraa, joten kuvasaalis on vähäinen, niistä vielä vähäisempi määrä on skannattuna sähköiseen muotoon, enkä siis löytänyt ihan haluamanilaista kuvaa. Tämä siis kelvatkoon.


Kukahan näistä sitten on kuka:
1. 2.
3. 4.
5. 6.
7.

Kuvissa ovat:
1. Arska (Kipazin Aasa Vali)
2. Astra (Kipazin Berlinetta)
3. Viivi (Kipazin Wallan-Salaa)
4. Chili (Kipazin Creme de Menthe)
5. Amanda (Saranevan Aurora)
6. Fiktio
7. Fenix
Kaikkien päät niin kauniita, piirrot ainoastaan vähän erilevyisiä. Erityisesti rakastan Arskan, Viivin ja Amandan päitä, niissä on älyttömän paljon Aasaa (vaikke Amanda ole Aasalle lähisukua), varmaan tuo väritys sen tekee. Ja tässä Chilin pentueessa on kaksi päätä mun makuuni: Fiktio ja Fenix. Ferrari on kyllä myös samaa sarjaa.

Sannalle 10 pistettä ja papukaijamerkki: loistavaa salapoliisityötä!!

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

oisko kakkonen finaali?

Kipa kirjoitti...

Lisävinkkinä:
Tässä on useampaa vuosikertaa pentuja, niitä mun suosikkejani :o)

Anonyymi kirjoitti...

On kyllä noista aika paha mennä arvailemaan, mutta missäs se Hugon kuva on??????

Anonyymi kirjoitti...

Vähän vaikee tehtävä, mä en ainakaan löytänyt yhtään B-pentua mielestäni.... :o))

Anonyymi kirjoitti...

Nelosta veikkaan kyllä meidän Chiliksi, mutta voi kyllä mennä ihan hakoteille ;o)

Anonyymi kirjoitti...

1. Arska
3. Viivi ja
4. On munkin mielestäni Chili. :)

Loppuja ei ehdi katsoa, salapoliisityö on kivaa, mutta kun töitäkin täytyy kuulemma välillä tehdä...

Anonyymi kirjoitti...

Mä tiedän jo kaikki muut paitsi kakkosen. :) En kerrokaan, että jää muillekin ilo arvailla. ;)

Anonyymi kirjoitti...

No niin, töissä on kiva käyttää aikaa kaikkeen muuhun kuin työntekoon. Mä ratkaisin jo arvoituksen, mutta en kerrokaan, että jää muillekin arvailtavaa.

Jännä, että olen lähettänyt vielä ainakin kolme kommenttia, eikä ykskään näy tässä, rajoitetaankohan täällä jo mun äänioikeutta????? :-)

Kipa kirjoitti...

Nää kommentit vaatii mun kuittaukseni ja mä katoin Idolsia ja sit kävin saunassa, joten en ollu koneella antamassa julkasulupaa :o)

Ootelkaa siis vaan kärsivällisesti, kyllä ne kommentit julkastaan, en mä sensuroi kun asiattomat, eikä sellasia vielä oo tullu.