Pikapäivitystä lauantaiaamupäivänä

Lauantaissa ollaan, loma alko, tosin sitä on enää jäljellä vaivaset 2 viikkoo, vaan sen jälkeen ne on pennutkin, yhtä lukuun ottamatta, maailmalla, viimonen kiikkuu viikon pitempään kun muut, mut se on sit taas KePo kotosalla kattomassa koirien perään.

Eilinen hurahti jonnekin, siis aika pal unten mailla. Keskimmäinen ja Miksu oli täällä kun kotiuduin duunista ja jossain kohti kun Miksu näytti perin uupuneelta, niin vein vauvelin nukkumaan... aika moni taitaa arvata kuin kävi, siinä me kuorsattiin, Miksu ja mä, yhdessä tuumin.

Sit kun keskimmäinen ja Miksu, sekä myöhemmin saapunut nuorimmainen, lähtivät, niin meikä oikas vähän soffalle, oikas silleen varmaan parin tunnin verran, että ei pal muuta kun koirat ruokkien, pentujen kanssa vähän ulkosalla ja yöunille. Tais duuniviikko ottaa lujille.

Tänään pennut onneks nukku ihanasti puol ysiin, sit huuto olikin hirmunen ja ruoka maisto, yhtään nappulan muruakaan ei lautaselle jäänyt. Vähitellen oon sit heräilly tähän päivään. Kuvia on kamerassa jokunen, kunhan löydän koko aparaatin, luulisin sen olevan tuolla lipaston päällä... Puhelimen löysin käsilaukun pohjalta akku tyhjänä, kun ensin löysin käsilaukun yhden kassin alta tunkiessani pentujen putkea jemmaan, ettei pennut saa sitä pureskeltua ennen kun on ehitty sitä ees asentaa tonne pihalle. Ehkä tää tästä taas.

Pennut on laajentaneet reviiriään niin pihalla kun sisälläkin. Pihalla ollaan oltu välillä muuallakin kun puuhamassa ja sisällä on avattu takkahuoneen toinen verkko-ovi, joten lauma on vallannut nyt puoli taloa. Tulevalla viikolla, kun ei hellettä kerta oo luvattu, ois tarkotus autoilla vähän, käydä mettäretkellä, pystyttää putki ja tietty jatkaa ukkosten, ilotulitusten ja ampumisten kuuntelua. Harjotuspannatkin vois kaivaa esiin. Sit on tietty pentutesti ja silmäpeili. Ettei tässä ainakaan aika pitkäks käy. Ai niin ja leonkele-treffejäkin pitää pennuille järjestää...

Siitä juontuikin mieleeni, että Kujetta kohtasi tänään kauhea järkytys. Jostain syystä rouva notkui vielä pihalla kun keleet hyökkäs sinne ja siis Kujehan pelkää noita keleitä, niin meillä kun on syntynytkin ja pikkupentuna Murun perässä kirmannut. Siitä syntyi varsinainen episodi kun Kuje kiljui ja hyökki hämmentyneitten keleitten kimppuun, koska nehän nyt ei mitään tee kelleen. En kyllä ymmärrä, että minkä takia Kuje ei juossut sisälle, ovi kun oli auki.

Ei mut nyt ipanat herää, tarttee mennä...