Tänään oli het aamusta Heddan tehosterokotus. Vanhimmainen jäi vahtimaan pentuja kun pakkasin Heddan autoon ja suuntasin kohti Lohjaa. Paikalla oltiin sen verran etuottia, että ehdittiin taivastella maailmaa ja Hedda kohtasikin ihan hirmuisen hurtan: oman peilikuvansa. Valitettavasti aika ei antanut myöden ihmetellä tätä hirmua, vaan ELL saapui paikalle ja nappasin Heddan kainaloon.
Hedda oli reipas, vaikka sitä selkeesti jännittikin. Rokotuksen jälkeen, sillä aikaa kun oottelin papruja ja maksoin, Hedda sai tilaisuuden ihmetellä peilikuvaansa kaikessa rauhassa, paikalla kun ei ollut vielä ketään muuta, joten odotushuone oli tyhjä. Ehtikin onneksi saada asiat selvitettyä hurjan hurtan kanssa, joten päästiin lähtemään kotio hyvillä mielin, molemmat.
Päivä on sit eletty edelleen pentutahtia; siivousta, ruokaa, ulkoilua, siivousta, ruokaa, ulkoilua. Pennut alkavat laajentaa reviiriä ja mistä vaan pennunkokonen aukko löytyy, ja niitähän löytyy, joku livahtaa omille teilleen, tosin yksin ei pitkälle uskalla, vaan jotenkin pitää saada houkuteltua kaveri mukaan ja matkaan. Tarkkana saa siis olla. Oikea aika nappuloitten lähteä omiin koteihinsa.
Päivän kuvasatoa:
Välillä syödään sisällä, välillä syödään ulkona, yhtä hyvin maistaa molemmissa.
Hei jättäkää nyt ees jämät, jooko.
Mulle maistuu pal paremmin näin ulkosalla.
Poikien juttuja
Tyttöjen juttuja
Yksinleikkiä
Sakinhivutusta
Salaattiateria
Hei, irti mun vehkeistä!!!
Hei missä ne makkarat oikein on?
Eihän tääl oo tultakaan!!
Mikä ihmeen grilli tää sit oikein on?
Ookko sä kuullu sen jutun kun...
Joo, mut ootko sä kuullu sitä kun...
Miksei mulle kerrota mitään?
Jos tästä sit taas lähtis siivoomaan, tarjoilemaan ruokaa ja varmaan vielä ulkoilemaankin kun sää kert suosii sitä lajia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti