torstaina, lokakuuta 04, 2007

Haamujahdissa


Torstai ja armoton väsytys päällä aamusta, joko sitä on näin tottunut vaipumaan uneen het kymmenen maissa illalla, että kun yhtenä iltana menee vähän myöhempään, niin sitä on ihan nuupahtanut. Vai oliko se Tapiolan ilmanlaatu sellanen, että siitä uupui noin perusteellisesti...

Tänään oli sitten haamujahtipäivä. Ai mistä moinen. No mitä muuta se ois voinut olla, tässä lainauksia kutsukirjeestä:
Tavataan torstaina klo 18 hautausmaan parkkipaikalla.
Eikö ole lupaavaa... haamujen etsintää...
Ottakaa varmuudeksi otsa-/tai käsilamppu mukaan.

Sorry Kikka, oli ihan pakko

No ihan oikeesti meillä oli jälkijatkon viimonen kurssikerta, tavattiin hautausmaan kupeessa kyllä ja jäljetkin oli vedetty lähimaastoon. Tällä kertaa Kikka olikin rakennellut jo etukäteen osallistujille kunnon haastavat jäljet. Paikalla tihkusateessa olivat Rommi, Hugo ja Arska, kato oli vienyt loput kurssilaiset. Rommi alotti, Hugo kakkosena ja Arska ajo oman jälkensä viimosena.

Vettä sato ajotellen aikalailla, ei ihan Arskan suosikkia, muttei se kovasti häirinnytkään. Arska ajo pääsääntösesti hyvin, mutta yhdessä kohti oltiin kyllä hakusessa, mettään jäi kolme merkkiä ja kaks vai kolme esinettä, Arska "hyppäs" jonkun pätkän yli, mutta tavotti jäljen toisesta kohti ja ajo loppuun. Kaks esinettäkin löytyi ja tulivat loistavasti ilmaistuiksi. Löydettiin puolipimeestä mettästä takasin autoillekin, että ihan onnistunut suoritus. Kuulemma läpästiin jatkokurssi

Jälkien ajon jälkeen pidettiin kurssin "loppupalaveri" kahvin, pullan (kiitos leipurille, oli tosi hyvää) sekä keksien kera ja pohdittiin tulevia. Luvassa ois jossain vaiheessa tokoa ja agia, kuulostaa lupaavalta. Arskalle kumpikaan ei oikein sovi, mutta Cellolle ja Totorolle siinä varmaan ois puuhaa. Arska tulee kyllä kaipaamaan jälkipäiväänsä, oon siitä ihan varma, Arska on aina niin ilonen kun lähetään matkaan, oikein tunkee hienoihin valjaisiinsa. Täytyy opetella joku rutiini tehdä Arskalle jälkiä, sellanen lenkkeilyyn, kauppareissuun tms. sopiva. Rommin emännän ideaa vois vaikka lainata, siihen tosin tarvitaan kaks ihmistä: lenkin alkupäässä tehdään jälki, kierretään lenkki ja kotimatkalla ajetaan jälki.

Kotiin lähdettiin tyytyväisinä, joskin pikkasen kosteina. Vaikka toisaalta kaipasin vähän taukoa "kurssiputkeen" ja olo oli tietyllä tapaa helpottunut kun kaks kurssia on nyt saatu kunnialla tahkottua, kaks kolme tuntia kolmena iltana viikossa on vähän liikaa, niin ikävä tulee, kursseilla on nimittäin ollut ihan älyttömän hauskaa. Kiitos Kikka ja kiitos kanssakurssilaiset.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Koirankuje kiittää. Kipa, KePo, Arska ja Totoro teitä on ollut ilo palvella! :-) Länderit (etenkin Arska) ovat muuten saavuttaneet oman paikkansa Kikan rotuvalikoimassa. Ihanaa kun saa lisää oppia uusista roduista, joita ei ennen ole näin hyvin tuntenut.
Näkymisiin ja oikein hyvää syksyn jatkoa!

T: Kikka