keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007

Pentukurssi


Yö meni paremmin kuin edellinen, vaikka Totoro yrittikin pistää ranttaliksi kun mentiin nukkumaan. Se kävi hiusteni kimppuun, joten laskin pääni tyynesti Totoron päälle ikäänkuin tyynylle konsaan. Pureminen loppui tuokion kuluttua, peilistä saatoin aamulla todeta, että näin tapahtui ennen kuin ehdin kaljuuntua.

Seuraavaksi Totoro kokeili naamani pureskelua. Nyt tunnustan, että purin Totoroa takaisin... en tiedä oliko se erityisen viisas teko, mutta ainakin Totoro tovin kelli selällään rapsuteltavana ja sitten... ei, ei todellakaan käynyt nukkumaan, vaan hyökkäsi KePon naaman kimppuun. Mutta Viivi ja minä saimme olla rauhassa ja jossain välissä Totoro ja Kepokin ovat nukahtaneet

Aamulla olin vähän vähemmän puutunut kuin edellisenä aamuna, mutten nyt ehkä kehuis vetreydellä. Sen lisäksi väsytti, väsytti ihan mielettömästi. Mutta siitä se päivä sitten kuitenkin lähti käyntiin.

Tänään oli odotettu pentukurssi. Lähtö tosin jäi ihan viime tippaan kun jouduin puhelimeen ja juttua riitti sen verran, että jotenkin kello kiisi eteenpäin ihan huomaamatta. Ehdittiin kuitenkin ihan ajoissa kurssipaikalle. Matkalla Totoro ei juurikaan laulellut aarioita, positiivista kehitystä havaittavissa siis.

Samalla kurssilla Totoron kanssa ovat Totoron veljet Luca, Padi ja Veikko. Sain muuten pussailla pienet miehet jo ennen kurssia ja vielä kurssin jälkeenkin ehdin vähän pussata ennen kuin kukin lähti taholleen.

Pojasta ei ehkä polvi parane, Totoro ei Cellon tasolle yltänyt, mutta on ihan kehityskelpoinen poika kumminkin, enpä CelloKakkosta kuvitellutkaan saavani, vai eikö vielä pitäis tuomita, no ehkei, mulla vaan on taipumusta nopeisiin johtopäätöksiin meni sitten syteen tai saveen. Vähän kun Totoron kärsivällisyyttä saa kehitettyä, niin siitä tulee hyvä, tietyissä asioissa ehkä parempikin kuin isänsä, toisissa sitten taas ei.

Kotimatka sujui hyvin siihen asti kun KePo meni kääntämään radiota kovemmalle. Tämä oli Totorolle merkki siitä, että tulee aloittaa iloinen laulelu. Se muuten loppui kun radiota käännettiin hiljaisemmalle. Kotipihassa Totoro kävi asioillaan, molemmilla, ja nyt pikkumies nukkuu. Uudet kokemukset ja uuden oppiminen on rasittavaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täälläkin on väsynyt poika, jo junassa kävi torkkumaan, vaikka ihailijoita oli ympärillä. Kotona oli vielä äärettömän ikävä punkinpoistoepisodi, joka kesti vähän turhankin pitkään meillä tumpeloilla. Mutta saatiimpas pois.

Padi veli toivottelee Totorolle ja muulle poppoolle rauhallisia unia! Kivaa oli ja ensi viikolla tavataan. Muistakaapa nuolla nenää :)

Terveisin M&O&P

Kipa kirjoitti...

Cello oppi nenän niistämisen (meillä käsky on "niistä") 10 minuutissa yhtenä viikonloppuaamuna, Pipuliina oppi hymyilemään noin viikossa, joten eiköhän Totorokin jotain opi kun vaan malttaa keskittyä ;o)

Ehkä se oliskin parempi opetella ensin sitä rauhottumista, jotta vois keskittyä...

Mutta kivaa oli ja kuviakin mulla muutama on, tosin laadulla en kehu. Yritän saada ne esille huomenissa.