Ei se eilinen niin auvoisesti mennytkään, en lopulta päässyt saunaan... tai pääsin, mutta vettä ei tullut, joten pesemiset jäi, onneksi huomasin asian ennen kuin ehdin kastella hiukset tai heittää löylyä. Jotenkin näin kai se kävi: Kun pumppu lähti toimimaan, niin veskin pytyn vesisäiliö, joka on temppuillut tän viikkoa, päätti taas kerran vuotaa. Tiedä kuin monta tuntia se lopulta oli juoksuttanut vettä lävitseen kaivosta viemäriin, mutta kun sauna oli lämmin, niin kaivo oli tyhjä. Jee!!! Siinä kohti multa palo käämi ja painelin nukkumaan, vaikka kello oli vasta iltayhdeksän. Toisaalta flunssaselle se teki varmasti hyvää ja koiratkin tuli ihan mielikseen nukkumaan jo niin aikasin, ihme otukset.
Tämän aamun alotin pää edelleen kutisten. Hiukset näyttivät yllättävän siisteiltä siihen verraten miltä ne tuntuivat, näyttivät suorastaan puhtailta, ihme kyllä, mutta hiusten puhtausaste oli sellainen, että itelleen olis vallan hyvin voinut muotoilla pystytukan. Aamulla, kun hain eväsomenat puusta, kurkkasin kaivoonkin. Jos sitä nyt käyttää harkiten (ja korjaa sen hemmetin pytyn), niin vettä on taas jo riittämiin.
Duunipäivä menikin sitten päätä raapien
ihan kirjaimellisesti 
Illalla oltiin Cellon kanssa arkitottis-aktivointikurssin vikalla tunnilla. Tehtiin kaikkea hauskaa tai ainakin Cellolla ja mulla oli tosi hauskaa. Vika kerta oli enemmän aktivointia ja vähemmän tottista. Cello sai ryömiä, selviteltiin yhdessä esterata, koirajoogattiin ja harjoteltiin paria temppua. Lopuksi oli tottiskisa... Cello voitti ekan tottiskisansa
No ehkä on pakko tunnustaa, ettei se mikään kunnon tottiskisa ollut. Kisa käsitti seuraamista ja jokaisen pudotuskierroksen voittaja oli se, joka nopeiten sai koiransa liikkeestä istumaan ja sai koiransa vielä pysymäänkin istumassa. Hitain putosi aina leikistä pois. Mutta voitto kun voitto
Tästä on hyvä jatkaa.Ja illalla mä pääsin saunaan tohon mökille. Nyt on tukka ojennuksessa. Tuulensuoja toivottaa kaikille saunapuhtaita unia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti