Pari päivää on menny viikonlopun jälkeisessä "krapulassa", tosin tällä kankkusella ei oo mitään tekemistä alkoholin kanssa. Syynä on enemmän hektinen meno ja unenpuute. Maanantaina väsytti ihan tajuttomasti ja tuntu, et aivot ehkä unohtu Tampereelle, siihen kehän viereen, jossa meillä oli leiri... Tää päivä on ollu jo helpompi.
Luntakin on tullu lisää ihan kivasti, niin kun sitä ei jo riittämiin ois. Kevättä ja pajunkissoja tässä enemmän kaipaa kun hohtavan valkosia hankia ja aina vaan uusia lisäkerroksia niitä valkasemaan. Linnut sentään laulaa aamusin, että voi ees kuvitella kevään (ja kesän) olevan tulossa, sit joskus. Ja voihan se olla näppärää, jos juhannuksena saa grogijäät lasiinsa ihan omalta pihalta... NOT.
Me kaksjalat ei olla ainoita, joita lumi ahistaa, koiratkin alkaa olla tympääntyneitä kinoksiin, pihalla on nimittäin tosi vähän riehumatilaa kun vaan polkuja kulkee sinne ja tänne. Hanki ei suurimmassa osassa pihaa kanna ees länderiä kerpeleistä nyt puhumattakaan, sama tilanne tietty mettissä. Elämä on siis polkujen tallaamista ja se alkaa jo kyllästyttää. Just muisteltiin miten 2007 oltiin M-pentujen kanssa maaliskuussa jo pihalla, eihän se vielä vihreetä ollut sillonkaan, mut nyt piha on yhtä isoa lumikinosta.
Muuten ei mitään kummosia. Amandan juoksua ootellaan edelleen, vaan ehkä se sieltä, sit aikanaan...
tiistaina, maaliskuuta 23, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti