sunnuntai, tammikuuta 24, 2010

Turun näytelmä


Lauantaiaamu starttasi armeliaasti normaalin aamun aikaan eli kello soi kuudelta. Silmät tsikkurassa jalkeille, vilkasu lämpömittariin, paitti ettei aamurähmäsillä silmillä nähnyt kun vähän suuruusluokkaa, että ei se suojasää vieläkään ollu saapunut. Koirat pihalle ja ite suihkuun (omakotitaloasuminen on joskus kyllä niiiiiiin ihanaa, varsinkin kun tonttia on ja se on kokonaan aidattu).

Koirat sisälle, ne olikin kovin vilusen olosia. Tukka föönaten ja naama kammaten. Sit uudestaan lämpömittarille, piti hierasta silmiä toisenkin kerran, joo'o -21 astetta se näytti, eikä auttanut vaiks kuin silmiään hiero. Siis kuteet sen mukaan, edustavuudesta viis.

Aamupala, eväät pakaten, koirille aamuherkut vähän kun arkenakin, Greta ja Hedda autoon, Heddalle takki päälle, ettei palellu, tosin hikoili jo loppumatkasta, että teet niin tai näin, niin se voi olla väärinpäin. Greta ei ois autoon mennyt, ei sit millään ja oli kovin levoton...

Päästiin sujuvasti parkkiin ja näyttelyalueelle ja löydettiin länderikehäkin, siinä oli mukavasti tilaakin ympärillä, joten Greta mahtui hyvin oottelemaan "pikkusiskon" esiintymistä. Leiriä pystyttäessä totesin, että jippii termari on vuotanut ja kassi on kahvia pullollaan, samoin lattia kassin alla ja meidän kulkua näyttelyalueella ois kai voinut seurata kahvitippariviä kulkien.

Kamat siis pois kassista. Jonkin ihmeen kautta vaan toinen näyttelykaulain oli kahvin kostuttama, kaikki muu tekstiili ja nahka oli säästynyt, sen sijaan kaikki eväslootat ja putelit oli märkiä, vaan niistä nyt selviää kuivaten. Siitä huolimatta meikäläisen pinna oli aika piukalla, joten KePo läks metästämään jostain muovikassia. Yllättävän vaikeaa, jos sellasta joskus tarttee, yleensä niitä on jokaisella laukussa, taskussa, käsilaukussa ja ties missä. Lopulta saatiin yks, johon tungin kaikki kamat. Sit laukku täyteen talouspaperia (onneks oli kokonainen rulla mukana) ja lattia kuivaten.

Kehä meni hienosti, Hedda on kyllä niin helppo esitettävä. Vähän venkoili pöydällä, siis ei suostunut seisomaan kunnolla, kopeloida kyllä sai. Ravaaminen menee ihan loistavasti ja jos vaikka hyppää pupuloikalle, niin putoaa raville ihan vaan sanomalla äp. Silti yllätyin riukukintun, koska Hedda ei todellakaan ole mikään valmis koira vielä, menestyksestä: jun ERI, juk1, PN2 ja vielä varaSerti kaupan päälle. Voiton vei Heddan isoäiti Bingo ja VSP oli Heddan veli Poko. Onnittelut heille ja kaikille muillekin osallistuneille.

Kehää ootellessa ja kehän aikana oli kassi kummasti kuivahtanut, viimeistelin vielä talouspaperilla ja kuivasin lattian, jonne Greta kaatoi vesikupin. Sit kamat kassiin, tosin siinä muovikassissa, ja kohti leonberginkoirakehää. Ulkoilualuekin sijaitsi kehää liki, joten pääsisivät Hedda ja Greta asioilleenkin jos tarvetta olisi.

No oli vähän aikasemmin kun ajateltiin... Greta päätti pyllistää ehkä 30 metriä liian aikasin ja eihän se tietty mikään topakka kasa ollut ja osukin neliön matkalle tai siltä se ainakin tuntu. Pusseja oli onneks ja talouspaperia, aika epätoivonen urakka silti, vaan yritettävä oli. Onneks pa*kapartio saapui paikalle siinä kohti kun suurimmat oli pussissa ja pesi lattian. KIITOS!!!

Käytiin me ulkonakin, mut kumpikin hienohelma mulkoili pienehköä ja pissan kyllästämää ulkoilualuetta nenänvarttaan pitkin, joten ei kun takasin sisälle, se ei sää oikein houkuttanut roikkumaan raittiissa (tupakansavun kyllästämässä) ilmassa, vaikka Turussa pakkasta olikin noin 10 astetta vähemmän kun meillä.

Gretan veli Zorro suoritti upean esiintymisen junnukehässä ja voitti luokkansa laatuarvosanalla erinomainen. PU-kehässä ei sitten enää menestystä tullut, mutta upeasti Zorro sielläkin edusti. Loppurutistuksena Zorrolle vielä varaSerti. Ihan loistavaa! ONNEA vielä tätäkin kautta!!!!

Greta alkoi olla todella levoton ennen kehää. Aattelin sitä jotenkin hermostuttavan, jännittävän tai jotain. Kehä meni miten meni, paikalla olleet voivat nauraa vapaasti. Greta kyllä seisoi upeasti, se oppi näyttää menneen perille tosi sukkelaan, vaan se ravaaminen, voi hyvänen aika. Ravi on kaunista katsottavaa, JOS sitä päästään näkemään. Suurin osa Gretan liikkeistä on kuitenkin liikettä, jonka tarkoitus on päästä pois kehästä ja mielellään kiskoa vielä handlerikin mukanaan. No tää oli tiedossa, ei siinä mitään. Siitä huolimatta Gretalle nuortenluokan voitto laatuarvosanalla erinomainen.

Ulos kehästä ja Greta on edelleen lähinnä hysteerinen. Käytiin ulkona, kierrettiin näyttelyaluetta, käytiin ulkona ja lopulta levottomuuden syy selvisi, seuraava otos löysää kakkaa levisi... tällä kertaa sentään ulos. Keräsin mitä sain, loput imeyty kovaksi tallattuun lumeen. Takasin sisälle.

PN-kehän liikunta ei ollut yhtään parempaa kun nuorten luokan esitystkään. Tuomari kätteli meidät ulos kehästä kommentilla tyvärr. Ehkä tässä on ihan aikusten oikeesti alettava tehdä töitä asian eteen, eikä toivoa, että kyllä Kerttu siitä kasvaa ja aikuistuu kuten äitinsäkin. Täytyy muistaa, että Greta ei ole Muru, eikä siitä koskaan tule samanlaista kuin Muru, koska se on Greta.

Vielä kerran meidät huudettiin kehään kun varaSertiä ei kukaan neljästä sijottuneesta tarvinut, joten siis varaSerti kaupan päälle kuten Zorrolle ja Heddalle. Ei huono päivä, ei, vaikka paremminkin olis voinut mennä. Kehän päätyttyä otettiin vähän kehätreeniä Gretalle, vein ensin ite, sit onneaan koitti Satu ja Kepokin yritti. KePon eduks sanottakoon, että jaksaa pitää Gretan kehällä, vaikkei ne liikkeet siinä mitenkään parhaat mahdolliset ole kun Greta nojaa koko painollaan KePoon. Väkisin siis ei kauniisti viedä, muilla konstein on työ tehtävä.

Kotiinpäin ajaessa pakkanen kiristyi kilometri kilometriltä ja kotona oli taas melkeen 10 astetta enemmän pakkasta kuin Turussa. Greta oli lopen uupunut ja nukkui autuaan unta, Hedda puolestaan tuijotteli ikkunasta ulos, kuten sillä tapana on. Kotona Hedda sitten kävi nukkumaan kun tilaisuus salli, Greta puolestaan ei suostunut rauhottumaan ennen kuin oli iltaruoka saatuna. Sitten unta riittikin aamuun asti.

Ja tässä meidän varaSerti-tytöt arvosteluineen:
Turku KV 23.1.2010

HEDDA
Tuomari Tino Pehar, Kroatia
JUN ERI, JUK1, PN2, varaSerti



10 month old. Very nice in type. Excellent proportions. Feminine head. Correct ear set. Good body proportions for her age. Good movement and colour.

10 kuukautta. Erittäin hyvä tyyppi. Erinomaiset mittasuhteet. Feminiininen pää. Oikein asettuneet korvat. Hyvät rungon mittasuteet ikäisekseen. Hyvät liikkeet ja väri.

GRETA
Tuomari Carin Åkesson, Ruotsi
NUO ERI, NUK1, varaSerti



En underbar tik med flotta linjer. Mkt bra könsprägel. Välformat huvud. Utm. kropp för åldern. Mkt bra vinklar. När hon vill rör hon sig härligt långt steg och mycket bra drive. Utm. benståmme.

Suurenmoinen narttu upein linjoin. Erittäin hyvä sukupuolileima, Hyvin muodostunut pää. Erinomainen runko ikäisekseen. Erittäin hyvät kulmaukset. Kun hän haluaa, hän liikkuu ihanin pitkin askelin ja erittäin hyvällä drivella. Erinomainen luustonvahvuus.

Ja joo, Greta on ilmotettu "Nätisti näyttelyssä" -kurssille, siitä se lähtee.

2 kommenttia:

Viivi kirjoitti...

Onnittelut sekä Gretalle että etenkin Heddalle!

T. Bingo-mummo ja Poko-veli

Anonyymi kirjoitti...

Isot onnittelut Heddalle ja myös Gretalle hienosti menneiden näyttelyiden vuoksi. On tuo Hedda vaan kaunis likka:)

Terveisiä lähettää isä Ryti kotijoukkoineen