Joskus tekis, toisinaan sitten taas ei

Vaikka, tai ehkä juuri siksi, sunnuntai oli koko meitin koiralaumalle rankka, Gretalle ihan fyysisesti, muille enemmän henkisesti, niin seuraavana yönä ei suinkaan nukuttu ongelmitta. Tai MINÄ oisin kyllä nukkunut, mut pari muuta ei.

Arska ja Viivi nukkuivat tavoilleen uskollisesti kuin härskit sillit pitkin pituuttaan vallaten ainakin kaks kolmannesta punkasta, ehkä vähän enemmänkin. Cellokin pysyi sängyn alla punkassaan, mitä nyt huokaili raskaasti aika ajoin, vaan siihen oon jo tottunut.

Sen sijaan Totoron mielestä yö ei suinkaan tätä nykyä ole nukkumista varten, silloinkin tarttis ehdottomasti päivystää juoksuisia narttuja jollain lailla. Siihen oon kyllä tottunut, että Totoro tulee punkkaan ja Totoro hyppää takasin lattialle, mut että ihan koko ajan, parin minuutin välein ja siinä välissä pitää tökätä märkä, kylmä kuono herkulliselle haisevine hengityksineen mun a) silmääni, b) nenääni, c) suuhuni tai d) niskaani. Normisti Totoron henki ei kyllä haise, mut nyt taitaa nuoleskella tuolla ulkona vähän turhan innokkaasti... no jääköön sanomatta mitä. Yön ohjelman täydensi Greta heräämällä "HYVISSÄ ajoin" aamuyötä, ehkä siihen vaikutti Totoron levottomuus. Joskus tekis, toisinaan sitten taas ei...

Tän päivää olinkin etänä kotona, sillä tapahtuipa perjantaina kun siivosin postiröykkiötä pois ruokapöydältä sunnuntaita ennakoiden, että käteeni sattui vanha mainoslappu jostain viime vuodelta. Siinä kerrottiin, että autosi tulee katsastaa alkaen joskus marraskuussa 2008 ja viimeistään 26.2.2009. Jaa, katsastaa? Onko se jotain syötävää? Kipitin kiireesti kysymään KePolta, että hei ootko sä katsastanu mun auton tänä vuonna. No ei. Jess, just näin.

Lauantaina KePo sit ketterästi ajeli Nlan konttorille ja jääköön nyt sanomatta pahat sanat, mut auto ei mennyt läpi, ei tietenkään, vaan pistettiin ajokieltoon. Tosin ei mahdu meikäläisen pieneen mieleen, että miks se ajokielto-osasto. Pari valoa oli pimeenä mm. takarekisterikilven toinen valo, yks parkki ja takajarruvalo, sen lisäks käsijarru ei toiminu kunnolla. Ei muuta. No eihän sille mitään voi, asiat on niin kun ne on: ei kulkuvälinettä. Ja milläs sitä sitten maanantaina töihin, hmm, kas siinäpä pulma. Siis viestiä pomolle, että onnistuisko mitenkään tehdä maanantai etänä.

Nyt auto on katsastettu, oli sitä vähän ihmetelty siellä asemalla (eri tyyppi duunissa), että näitten takiako tää nyt sit piti näyttää uudelleen. Vaan pääasia, että taas saa vuoden ajaa. Täytynee laittaa allakkaan joku muistutus asiasta, ettei taas ens vuonna oo sama tilanne päällä.

Lunta on tuupannu tulemaan tuutin täydeltä, varmaan enemmän kun koko talvena yhteensä... no ei nyt sentään, mut melkeen kumminkin. Sais jo loppua, tulis jo kevät. Greta kyllä rakastaa lunta ja näyttääkin siltä aina kun tulee sisälle. Murun mielestä moista moskaa ei ois yhtään tarvinut taivaalta tippua. Muista se on ihan ok, tai no pojat on varmaan pettyneitä kun kaik herkkuhajut hautautuu hankeen.

Ilta meni Miksua roikotellessa. Poika alkaa olla jo ihan ihmisen kokonen On se vaan huimaa, sillä eihän siitä nyt oo kun tovi, kun roikottelin keskimmäistä itteään. Lapsenlapset on kyllä ihan tosi ihania, ne voi aina palauttaa kun alkaa tuntua siltä