torstaina, marraskuuta 29, 2007

Tauti pistää lepäämään


Tauti kaato tänä aamuna meikäläisen punkan pohjalle. Olin hereillä jo kun KePo lähti duuniin, olo oli sillon ihan ok, vähän väsynyt, mutta ihmekö se nyt ennen viittä. Vähän vaille seiskan kömmin pystyyn ja olo oli jotenkin oudon hutera, poski- ja otsaonteloita särki, vatsa venkoili. Tuuppasin koirat keskenään pihalle, vietin tovin veskissä ja otin koirat sisälle. Laitoin aamupuuron, joka kuitenkaan ei suostunut kulkeutumaan alas kohti vatsalaukkua vaan pyrki pysymään suussa tai jos jotenkin onnistuin nielemään lusikallisen, niin kömpimään takasinpäin. Yritin kaikesta huolimatta saada puuron syötyä, mutta kun siitä oli noin puolet vatsassa, se alkoi arpoa, että kummasta päästä poistuisi. Jätin sikseen.

Sitä ei tietty ihminen usko, aattelin vaan, että kyllä se tästä ja pakkasin eväät duunipäivää varten, kasasin kamat ja lähdettiin vanhimmaisen kanssa. Heitin vanhimmaisen koululle ja vieläkin aattelin, että kyllä mä tästä duuniin ajelen, mutta lopulta järki voitti ja ajoin takasin kotio. Duuniin viestiä, että oon vatsataudissa, sen jälkeen nukkumaan. Jossain vaiheessa nousi kuume, tajusin sen kun makasin peittojen alla, siis kaks täkkiä päälläni ja neljä länderiä tiiviisti vasten ja silti paleli, jalatkin oli jääkylmät. Siihen oon sitten nukahtanut kumminkin, kolmisen tuntia vedin sikeitä.

Herätessä oli edelleen vilu. Kömmin jalkeille, piti soittaa työterveyshoitajalta sairaslomalappu. Soittelin aikani, eikä kukaan vastannut, joten soitin keskukseen, hoitaja sairaana, puhelu siirty päivystävälle työterveyshoitajalle. Puhelinkeskustelun perusteella syntyi mielikuva eläkeikää lähenevästä tehokkaasta tädistä. Sain opastusta, että vaikken olekaan ollut ulkomailla ihan lähiaikoina, niin voi mulla olla kuitenkin salmonella tai joku muu vakava vatsainfektio tai ruokamyrkytys ja kun kerta oksettaa ja on kuumetta, niin kyllä mulla voi olla joku aivosairauskin, että se kannattaa muistaa. Äkkiä vatsatauti paisui suuriin mittoihin...

Moneen kertaan tätönen kysyi, että enhän vaan käsittele työssäni elintarvikkeita. En uskalla edes ajatella mitä siitä olis seurannut, jos käsittelisin elintarvikkeita. Nyt selvisin ohjeella olla syömättä, nauttia varovasti nesteitä, mennä lääkäriin jos oireet pahenee tai niska jäykistyy ja lisäksi tuli ehdoton kielto huomiselle töihin menolle. No en voi väittää, että välttämättä huomennakaan tekis mieli mennä duuniin, vaikken ookaan vakuuttunut, että onko tää kunnon vatsatauti vai joku flunssa, johon kuuluu se, että maha on sekasin. Sellasta tautia on ainakin KePon duunissa ollut höystettynä korkealla kuumeella ja pitkällä kestolla.

Eilen sentään olin vielä kunnossa ja Totoron kanssa käytiin näyttelyharkoissa. Tällä kertaa paikalle oli saatu värvättyä myös "miestuomari". Totoron mielestä siinä vasta olikin miestä kerrakseen, aivan hurmaava tyyppi, Totoro vaan pyöri pöydällä seuraten miehen liikkeitä. No ihan söpö poikahan se, tosin Totoroon taisivat vaikutuksen tehdä kuivat mahapalat, joita tämä mies hälle antoi. Myös uus vieras "naistuomari" oli paikalla ja Totoro joutui kohtaamaan sellaisen oudon jutun kun käsineet. Nainen nimittäin tutki Totoron ja katsoi jopa hampaat hanskat kädessä.

Hienosti menivät näyttelyharkat ja niitten jälkeen oli vuorossa "näin odotan autossa" -harjotus, koska käytiin Nlan A-valinnassa, niitä kun ainakin eilen (tänään en oo uutisia jaksanut lueskella enkä kuunnella) uhkasi lähiaikoina alkava lakko ja meillä ois kohta pikkujoulut... Eipä ne A-valinnan tuotteet nyt mitenkään välttämättömiä ole tietenkään, mutta nytpä jotain on, jos nyt kuka arvaa mitä nauttia kun sunnuntaina pitää olla suht aikasin Messarissa.

Muuten on sitten tätä hiljaiseloa; nukkumista ja lukemista. Tässä vois vaikka mitata kuumeen kun edelleen kuljen päälläni paksu villapaita, fleecetakki ja T-paita, pitkät housut ja villasukat. Sit ei kun nukkumaan ja parempaa huomista odottamaan.

Ei kommentteja: