Jos jollain puolueettomalla maaperällä vois tehdä kysymyksiä nimettömänä antaen vaan tietyt taustatiedot, siis omaan elämään liittyviä, ei mitään asiattomia, ja vielä saada asiallisia vastauksiakin, niin nyt ois kysymyksen paikka, vahvasti kysymyksen paikka, tosi vahvasti. Tai oikeestaan parinkin kysymyksen... mut ennen kaikkea yhden.
Joskus teinixinä sitä aatteli kaikkee aika mustavalkosesti ja se oli tavallaan helppo tapa aatella asioista; toi on hyvä juttu, toi ei oo kiva juttu. päätösten tekeminen oli tosi helppoa, vaikkei sitä toki voi sanoa, että oliko ne oikeita päätöksiä ja onko oikeita päätöksiä olemassakaan. Mut mitä enemmän tulee ikää sitä enemmän sitä tajuaa, ettei oikeestaan tajua yhtään mitään, ja mitä selkeemmin tajuaa, ettei tajua, sitä vaikeempaa on tehdä päätöksiä, vaikka taustatietoa ja näkemystä, omia mielipiteitä ja koulutusta alkaa olla pilvin pimein.
Ensinnä mulla on nouto-ongelma: haluanko, enkö sittenkään, onko rahaa, aikaa, resursseja, mielenkiintoa ja mahdollisuuksia. Periaatteessa homma on hallussa, käytännössä kaikki on levällään, aikataulut auki, asiat sopimatta...
Toisekseen mulla on painopisteongelma: homma on nyt suht tasapainossa ja siitä riippumatta mitä teen, se heilahtaa seuraavaks jompaan kumpaan suuntaan, mutta kumpaan ja onko se fiksua ja filmaattista silleen vai jotenkin muuten.
Kolmannekseen mulla on suhdeongelma (ei kuitenkaan parisuhdeongelma): KePon mielestä asiat kuuluu olla tavalla X, koska porukka X on mukavampaa sakkia kuin porukka U ja KePo viihtyy paremmin porukan X kanssa ja omalla hiljasella tavallaan yrittää vaikuttaa epätietoisuuskeskukseen aivoissani. Yhtä kaikki, suhdeongelma vaikuttaa painopisteongelmaan, joka taas vaikuttaa nouto-ongelmaan ja ne kaikki yhdessä vähän kaikkeen, ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Neljänneks oon luonut ihan ylimääräsen ongelman: miettinyt, että pitäiskö asiat hoitaa ihan kertakaikkiaan sellasella tavalla, joka ei liity sitten lainkaan edellämainittuihin. Se ajatus tosin on vaan häivähdys, ehkä se on jonkin sortin välttelytekniikkaa, ei tartte ottaa kantaa siihen mihin tarttis kun tarttee käyttää aika miettiäkseen asiaa, jota ei tarttis miettiä ollenkaan.
No huh! JOS nyt joku jotain tajus, joka välttämättä ei ollu ees tarkotus, niin mielipiteitä saa esittää. Asiattomat poistetaan
Jos ottais vaikka kupin sumppia aivojaan oikoakseen...
1 kommentti:
No, onpa dilemmaa kerrakseen...Putosin kyllä jo kärryiltä, enkä taida osata auttaa lainkaan. Tasapainossa on hyvä olla, mutta toisaalta se nykyhetken tasapaino saattaa jo huomenna olla epätasapaino ilman, että siihen tuo edes mitään X:ää tai U:ta mukaan. Ja toisaalta tasapaino saattaa hyvinkin säilyä, vaikka ne X ja U olisivatkin kuvassa. Jos ei mitään uskalla, ei mitään saavuta...eikö niin? Mutta onnea pohdintoihin yhtä kaikki!
terkuin Eeva ja Timon, jotka parhaillaan valmistautuvat agilityn jatkokurssille...mihinkähän sitä on päänsä pistänyt?
Lähetä kommentti