maanantaina, syyskuuta 08, 2008

Lämpöhakuiset länderit


Tää on ollu taas näitä takkusia maanantaipäiviä. Aamuherätys oli nihkee, vaikka sarastusvalo helpottikin heräämistä. Eväät muistin aamulla pakata kapsäkkiini, marsuille muistin antaa salaattia, koirien vesikupit ja marsujen vesipullot muistin täyttää, aamunamit muistin antaa koirille, mut duunia kohti ajellessani muistin äkkiä, että aamupala unohtu syödä. Jippii!!! Loistava startti uuteen viikkoon. Miten ihmeessä voi unohtaa syödä aamupalan? Kysyn vaan.

Duunin parkissa auto kävi omiaan, siis jotenkin oudosti, ihan mun suosikkia... tulee aina vähän sellanen olo, että pääseekö tällä ees takasin kotio. Unohtuneen aamupalan korvikkeeks kävin ostamassa kuppilasta itelleni sämpylän, ihan mun suosikkia nekin, aivan liian pal rasvaa ja vihannekset puuttuu kokonaan, hinta selkäpiitä karmiva.

Duunipäivä meni nenää niistäen, aivotkin oli kai unohtuneet kotio tai ainakaan pääkopassa ei liikahtanut lehtikään. Iltapäivällä auto taas kävi ihan omiaan ja hetken näytti, että tyhjäkäynti katoaa kokonaan. Jostain selkärangasta se ajotapa sillekin vialle löyty, aikoinaan kun tuli ajettua yhtä jos toistakin vanhaa toimivaa ja vähemmän toimivaa merkkiä ja mallia, onneks kuitenkin auton käynti tasaantu. Saas nähdä oliko autolla vaan maanantaimasennusta vai jatkuuko sama meno myös huomenna.

Kotiin tullessa särki päätä ja koirat tietty riehu kun heikkopäiset, miten ne aina osaakin suhteuttaa hillumisensa mun mielentilaani silleen käänteisesti, tai no, varmaan mä käytökselläni jotenkin vaikutan asiaan. Painelin soffalle pitkälleen ja yritin vetästä pikku tirsat. Heräsin siihen kun Totoro täräytti mua tassulla naamaan, ihme kyllä jälkiä ei jäänyt.

Loppupäivä on sit mennyt suht normisti, ellei tätä jatkuvaa nenän niistelyä oteta huomioon. Sain jopa kuvia laitettua kotisivujen kuvagalleriaan, tervemenoa kattomaan kuin Tiuku ja Jätkä jytää, että tanner tömisee. Tässä vähän esimakua.



Kämpässä oli sen verta viileetä ja kosteeta, että tuikkasin takkaan tulen. Ja mikäs se on takan lämmöstä nauttiessa, kas näin.



Ja nyt mä lähden nauttimaan saunan lämmöstä, ehkä sinne jää päivän pölyjen lisäks nuhakin. Toivossa on hyvä elää...

Ei kommentteja: