sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008

Vauhtiviikko on ohi


Vauhtiviikosta selvitty, tosin olo on kun osuuskaupan hoitajalla inventaariyön jälkeen ja kuin ollakaan maanantai oottaa kieli pitkällään, että sais tyrmätä meikäläisen ketarat ojoon.

Torstaina huristelin suoraan duunista kampaajalle, se kun oli kesätukka kasvanut ja look alko olla kun Rölli-peikolla konsaan... tai no ehkei ihan niin kuohkee. Siinä torstai-ilta aika pitkälle menikin, se kun ei kampaus värjäyksineen synny ihan tunnissa, eikä aina ees kahessa, mut kyllä tällä taas kelpaa hyvän tovin, seuraavan kerran ehkä ennen joulua, veronpalautuksilla nääs.

Perjantaina kaahotettiin Nlassa ettimässä viimosta palaa (osa oli jo kotona valmiina oottamassa) äiteen synttärilahjaan, ettei jäis viime tippaan. Löydettiin onneks sopiva, sellanen saskatoon-pensas ja sit pari rentoakankaalia. Samalla reissulla vähän koirille ruokaa. Sit kotio pakkaamaan osa kamoista nuorisolle mukaan, kahdella autolla kun nimittäin lähdettiin ja nuoriso lähti jo perjantai-iltana, ketään ei houkutellut herätä lauantaina aikasin, ihme homma.

Lauantaiaamuna kello soi 4.30, jee, ihan mun suosikkia. KePo herättäen, koirat ulos, KePo herättäen, sumppi valumaan, KePo herättäen, sämpylät uuniin, KePo herättäen, marsuille "yön yli" -varustus, KePo herättäen, aamupala ja baanalle. Tarkotus oli lähtee liikenteeseen 5.30, muttei se ihan niin sitten käynyt, aikataulutus pissi kintuille ja kello oli kuus kun lopulta oltiin 25:lla keula kohti Sysmää.

Länderit lähti mukaan ja leot jäi yhden naapurin valvovan silmän alle tarhaan seuranaan isot luut. Ländereille reissu ei välttämättä ollut mikään ilo; vaikka toisaalta pääsi uusiin maisemiin, niin toisaalta joutu elämään myös häkkielämää osan ajasta kun synttärikekkeriohjelma ei ihan ollut koiria varten rakennettu.

Vähän jälkeen kasin oltiin Sysmässä. Jäin kyydistä koirien kanssa vähän aikasemmin ja kävelin loppumatkan, KePo ajo perille asti. Länderit siis pääsivät ensin lenkille ja sit aittaan (jossa KePon kanssa nukuttiin) häkitykseen.

Synttäriohjelma alko Hartolan markkinoilla. Sää oli onneks mitä parhain markkinoilla hengaamiseen; ei liian kylmää, ei liian kuumaa, ei vesisadetta. Jotain ostoksia tuli tehtyä, ei kuitenkaan kovin pal. Markkinoilta mentiin sysmäläiseen ruokamestaan syömään. Ruoka oli tosi hyvää, täytekakusta puhumattakaan.

Reissusta palattuamme vein koirat lenkille, voitte arvata, että nelikossa riitti höyryä vaikka muille jakaa ja varmaan ekat puol kilsaa hurtat hyppi ja loikki ja repi mua hihoista. Lopulta porukka rauhottu.

Synttärivieraitakin kävi ja koirat joutu häkitetyiks siks aikaa. Illalla saunottiin ja grillattiin ja yömyöhällä ratkottiin erilaisia pulmapähkinöitä. Lopulta aamuyöllä mentiin nukkumaankin. Koirat oli sen verta epätoivosia, että ne kaikki änki KePon ja meikäläisen seuraks punkkaan, vaikka yleensä Cello nukkuu sängyn alla ja Totoro viettää osan yöstä lattialla.

Sunnuntaina lähdettiin ajoissa kotia kohti. Nuoriso tuli myöhemmin perässä. Koirat lisis yhdellä kun vanhimmaisen Pipuliina reissas kotio meitin matkassa, nuorisolla oli omia kotimatkasuunnitelmiaan, joihin ei koira sopinut.

Iltapäivällä Tiukun kasvattaja tuli meitä "etelänmatkallaan" moikkaamaan ja Tiukua katsomaan. Siinä vierähti mukavasti aikaa ensin ulkona katsellen kun sisko ja sen veli eli Tiuku ja Jätkä juoksivat ja painivat, sit sumpilla sisätiloissa. Kiitos Einille vierailusta! Kuvia on tulossa, aika moni lopulta onnistui, kunhan vaan ehdin vähän niitä käydä läpi, viikonlopun kuvasaldo kun on useempi sata kuvaa...

Iloisia uutisiakin oli tullut postilootaan; Padi tänään Helsingin näyttelyssä ROP ja serti tuli vielä kaupan päälle, Frodo PU2 ja varaSerti. Onnea molemmille hienoista tuloksista!!!

Ja tosiaan valokuvia on kasapäin. Äitini synttärikuvia en aio julkasta, yllättävää eikö, mut koirakuvia on tulossa kun vaan jaksan niitä käydä läpi. On ländereitä Sysmän maisemissa ja leonkerpeleitä riehumassa pihalla. Omista koiristakin pitäis laittaa uusia kuvia. No joku päivä, joku päivä, ehkä jo alkavalla viikolla.

Nyt on sit veto veks ja pää kun Haminan kaupunki. Nenäkin valuu solkenaan. Että flunssa se riemastu kovasti kiireisestä menosta ja meiningistä. Ilmeisesti sille on samantekevää onko tekemiset mukavia vai ikäviä... Vaan ei kun troppia huuleen ja peitteiden alle nukkumaan ja vähän luulen, että väsyneitä on tässä taloudessa enemmänkin kun minä.

Ei kommentteja: