Karvoja, karvoja, enemmän karvoja

Tupertaisko tänne jonkun sanan, vai oisko ollut viisainta jättää ees yrittämättä. Kevätväsymys (tai flunssanpoikanen) on ottanut vallan ja parina iltana on nukuttanut kun viimosta päivää. Ennätys ehkäs pitkään aikaan tuli eilen, kun treffit Nukkumatin kanssa oli jo het iltakasin jälkeen, vaan eipä näyttänyt koiriakaan moinen kiusaavan. Tai no Frida jäi KePon kanssa kukkumaan, loppulauma lähti mun kanssa nukkumaan. Että runollistakin vielä ja pöh.

Tiistaina esittelin sujuvasti tätä meidän riemukasta laumaa eräälle rodusta kiinnostuneelle pariskunnalle. Täytyy sanoa, että meno oli taas just niin hienoa, ettei ainakaan liian ruusuisia käsityksiä pääse syntymään. Ensin karjuttiin kita- ja nielurisat lepattaen... tai no ihan näistä oli jokainen oma hurmaava itsensä.

Arskan piti koko ajan pitää jotain meteliä ja onhan se sokean maailma toisenlainen. Ai niin, paitsi Cello ei ehkäs ollut ihan oma ittensä, se sai jonkin ihmeen apinakohtauksen kun porukat tuli sisälle. Ei se niistä vieraista mitään, mut nyppi mua hihasta hyvän tovin ennen kun rauhottu, että vähän oli herrassa kierroksia havaittavissa. Toisaalta putkiaivo kuvittelee, että Heddalla on juoksu... NOT. Kyllä täällä sit järjestyskin saatiin aikaan ja vierailijoille riitti rapsuteltavia. En sitten tiedä tekikö katras hyvän vaikutuksen vaiko huonon, mutta vaikutuksen ihan varmasti.

Eilen surffattiin Nummelassa kun piti hakea koirille ruokaa ja ostaa lapsenlapselle ristiäislahja. Niin ja koirien aamuherkkutilauskin oli saapunut postiin, nyt on taas pitkäksi aikaa aamunamit kaikille. Siinä juur kun oltiin kotio lähössä, niin tuli puhelu Zorron kotoa ja hyvä tovi riittikin juttua, se kun on kerpelekasvattini Zorro astunut elämänsä ensimmäisen neitosen 1.3. Jos ken lisätietoja mielii, niin kennel Alnuspark tai morsio Ronjan blogi.

Tän illan oon käyttänyt Viivin nyppimiseen. Olihan sitä jo alotettu, jäljellä oli vaan paksu kauluri, turkislakki ja villahousut. Tänään ne on riisuttu, onhan se jo kevät tulossa. Viivi nuortui 7,5 vuotta ja näyttää teiniltä. Vielä kun viimeistelen pään (sääli vei voiton ja jätin posket, kulmakarvat ja parran rajan odottamaan huomista), niin neiti on kesätrimmissä ja kunhan turkki vähän kasvaa niin näyttelytrimmissä, tosin ei Viivi kyllä taida enää kehiin palata. Ois sillä kyllä kroppakin taas oikeestaan bikinikunnossa, kun joskus viimosissa näytelmissä tais joku tuomari huomauttaa, että on ollut ruoka-aikaan kotona...

Totorolle on nypitty "satula", valitettavasti kaikki karva ei vielä irtoa, huomasin kun olin jo tehnyt tuon ihanaisen "reiän" toisen turkkiin. No onneks Totoroa ei niin kovin kiinnosta onko tukka ojennuksessa vai ei... hyvä niin, koskapa vahingossa tempasin pojan taannoin kaljuks, vaikka väitän kyllä, että se ite oli käynyt tunkemassa päätään aidan raosta jonnekin (naapuriin tai tarhaan tai jotain), enkä tunnusta vieläkään, että oisin nahkaa myöten tukan kiskonut. No punanen päälaki Totorolla oli, yhtä kaikki, hyvän tovin. Nyt on sentään jo tupee kasvanut paikoilleen.

Vanhimmainen on nyppinyt Heddan, joten neito on siisti, Celloa ei oo nypitty koskaan, eikä tarttekaan, Frida näyttäis kanssa siltä, ettei turkille pal mitään tartte ikinä tehdä, ihanan helppoa, ja Arska tarttis ajella kesäkuosiin, oon vasta näyttänyt Arskan pörrölle saksia, en konetta, kun en raatsinut kaljuksi kovilla pakkasilla vetää, vaikkas turkki sit kerääkin lunta.

No kohta alkaa varmaan kerpeleitten karvat rapista, ettei vaan aika kävis pitkäks...