Eilen suunnattiin aamupäivästä katsastamaan Totoron jälkikasvua. Das otti meidät ihan ystävällisesti vastaan, vaikkas pennut ovat vielä kovin nuoria ja emä hyvinkin saattais niitä vahtia. Vähän piti kyllä haukkua, mut ei kovi pal ja kun rituaalihaukut oli haukuttu, niin saimmepa pyöritellä pentuja miten mielimme. Valokuvatessanikin veivasin naperoita sinne tänne ja järjestelin mieleiseeni järjestykseen...
Näin kiinnostunut Das oli siitä kun käsittelin pentuja...
Päivän kuvasaaliista osa TÄÄLLÄ, yhteiskuvia tulee vielä jossain välissä.
Päivän pulmapähkinä: missä on seitsemäs pentu? Kyllä se tuolla kuvassa on, että ei kun silmä tarkkana.
Iltapäivällä katsastelin puolestaan lastenlapsia kun keskimmäinen katraansa kanssa tuli käymään. Tietyn aikaa Miksukin aina jaksaa olla "pikku kerubi", sen jälkeen vauhtia alkaa olla enemmän kun laki sallii, varsinkin kun nuori herra tietää tasan tarkkaan mihin EI sais koskea... se ei enää tää kämppä oo sisustettu lapsia ajatellen kuten joskus aikoinaan, joten "EI-paikkoja" löytyy omiks tarpeiks kyllä.
Miksu ihan kiltisti lukemassa kirjaa tädin sylissä
Vauveli oli pitkään hissuksiin, nukku millon kenenkin sylissä, mut sit jossain kohti alko meteli, eikä se ihan pieni ole tollasen vauvelin ääni, vaikka niin vois luulla. Taitaa olla äidinpuolen sukuunsa tullu
Sanoinpa kuvatessani Miksulle: "Näytä hampaat" ja tässä tulos.
Jokainen koiraperheen kasvatti siis tietenkin opettaa myös lapselleen hyödyllisiä käskyjä...
Aikani kuluksi, kun joitain uusia juttuja on tullut ilmi ja jotkut vanhat ovat tosiksi muuttuneet, oon taas kerran tehnyt Flii-Eetu -yhdistelmän riskikartoitusta. Kaikkihan on silkkaa todennäköisyyksien laskentaa, koskapa geenitestejä ei ole, nyt olisin sellaista todella kaivannut päätösteni tueksi, se kun olisi voinut antaa ihan eri lukuja kuin maallikkotodennäköisyyslaskenta "periytymisoletuksia" käyttäen.
Vaan maallikkolaskennallani päädyin lopulta siihen, että sairauden todennäköisyys on ilmeisen suuri ja liian suuri, jotta haluaisin sen riskin ottaa ja sen murheen muille tuottaa, että käsissä on sairas koira. Parhain todennäköisyys oli puolet kantajia, puolet terveitä, ja sehän ois ihan bueno kun kukaan ei olisi sairas. Vaan pahin vaihtoehto oli puolet sairaita, puolet kantajia. Molemmat todennäköisyydet kahden sairauden suhteen, joskin toisen osalta ehkä todennäköisemmät kuin toisen. Sitten vielä muutama irtopiste muista jutuista.
Se mikä homman hyllyttämisessä harmittaa on luonnepuoli. Fliihän on todella avoin ja sosiaalinen ihan minkä rodun mittapuulla tahansa, ja suorastaan yltiösosiaalinen ja superavoin länderiksi, rohkea ja reipas. Eetun pääkoppa on myös hyvässä järjestyksessä, se on reipas ja rohkea, hermorakenne kohdillaan, rotutyypillisesti ei vieraista kiinnostunut herra. Luonne ei kuitenkaan kompensoi terveyttä.
Näin ollen meillä ei tänä vuonna länderipentuja ole, yhdistelmä Flii (Kipazin Mentha Piperita) - Eetu (Demians Ergasto) on päätetty jättää toteuttamatta. Jos joku niin harrastunut on, että haluaa tietää enemmän "projektin" perumisen syistä, niin ottanee yhteyttä, esitän perusteluni enemmän kuin mielelläni, eikä jääne miettimään ja hautomaan ja kenties levittelemään huhupuheita.
Fliin sijoitussopimuksen nyt päättyessä haluan kiittää Fliin emäntää sydämestäni yli 7 vuotta kestäneestä äärimmäisen upeasta sijoitusyhteistyöstä, ensin Chilin ja sitten Fliin kanssa. KIITOS!!!
Loppuvuodesta sitten katsotaan mikä on tilanne Heddan tai Pilan suhteen sekä heille ajattelemieni urosten suhteen, jolloin pennut, mikäli niitä tulee, syntyvät vuoden 2012 puolella. Tälle vuodelle edelleen suunnitteilla leonberginkoirapentue, lisätietoja kotisivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti