Lunta, lunta ja vielä kerran lunta

Lunta, joo lunta, sitä on tuiskuttanu lisää, sellanen varmaan parikyt senttiä pölähti tässä viikolla tulemaan. Lumikolat alkaa olla loppuunajettuja, kumpikaan ei enää priimakunnossa. Yks harjakin näyttää olevan melkeen pelkkä varsi ja yhestä lapiosta puuttuu osa vartta. Taistelu kinoksia vastaan jatkuu siitä huolimatta.

Aitoja ei tontin ympärillä enää ole kun tuolla mettän puolella, siellä kun on parimetriset riista-aidat, että ne ei sentään oo ihan vielä lumeen kadonneet. Piha-aidat on aikaa sitten hautautuneet hankeen. Vanhemmat koirat pysyy ulkomuistista aidan luvallisella puolella, koira on onneks tapaeläin, vaan mitä nuoremmasta hurtasta kyse, sitä vähemmän sitä kiinnostaa "kuvitteellinen aita".

Kerpleet ei mee aitojen yli, ne ei välitä kahlata paksussa umpihangessa jos valita voi, mut länderit, ne mokomat kelluu pinnalla nyt kun hanki ei enää oo pehmosta höttöä. Arska ja Viivi pysyy pihalla ongelmitta, tai no Arska kyllä kerran meni aidan yli Heddan houkuttelemana, eikä sit osannut tulla takasin, näistä sen Arskan sokeuden aina huomaa. Cello pysyy oikeella puolen pihaa melkeen satavarmasti, Totoro tekee joskus pistoja toisellekin puolelle pihaa, Hedda pyörähtelee väärällä puolella aina kun silmä välttää ja Frida kulkee kinosten yli miten mielii.

Pahimpana pyrypäivänä jouduin kiikuttamaan kakaran sisälle kun ei lumitöistä tullu mitään, koko ajan oli Frida väärällä puolen ja se kun ei pysy pihassa, juoksee Lepikontielle, ei tosin yksin, mähän kolasin lunta yli tien, mut kun ei oo silmiä selässä, eikä Frida mun vieressä pysynyt kun tietä pitkin oli niin kiva juosta, vaan kun siinä ajaa autojakin, eikä ne kaikki todellakaan aja etanakyytiä. Muut koirat pysy siellä missä piti, tosin jouduin aika ajoin huomauttamaan, että siitä EI tulla kun millon kenenkin etutassut roikku väärällä puolen olematonta aitaa ja välillä kai takajalatkin.

Kun sit lumentulo otti ja lakkas, niin pakkasta pukkas, nytkin mittari rapsaa kovaa vauhtia kohti -20 astetta... Neljä vuodenaikaa on niiiiiiiin ihana asia ja enemmän talvi- kun kesäihmisenä oon itteeni pitänyt, vaiks syksy onkin suosikki, vaan onkohan se enää ihan niinkään.

Sunnuntaina ois Kerttusella näytelmä, onneks tossa kivenheiton päässä. Vanhimmainen jo otti ja pesi Gretan, mulla ei selkä vieläkään kestä tota turkkirumbaa, vaikkas muuten pysyykin kuosissa. Huomenna ois sit turkin siistintää ja tassukarvojen parturointia tiedossa, siitäkin saa suurimman urakan tehdä varmaan toi vanhimmainen. Oisko jossain joku sellanen "koirien pesupalvelu", mulla ois sille varmaan käyttöö alkaen siitä päivästä kun vanhimmainen keksii muuttaa.

Nautinnollista viikonloppua!