Frida on saapunut

Mulla olikin eilen lauantaina jännä päivä, tapahtui paljon ja kaikenlaista.


Ensin me Raulin kaa hoidettiin puutarhaa.


Sit me juostiin ympäri pihaa.


Vähän painittiinkin.


Sit mä sanoin hyvästit kaikille siellä mun syntymäkodissa.


Alkoi piiiiiiitkä ajomatka, josta mä olin näin stressaantunut...


Välillä tarjottiin välipalaa.


Sit taas matka jatku.


Maisemat oli kuulemma heinoja, mä en tiedä, mä nukuin.


Ihan ekana sain tavata mun tädin, Astran. Se on kuulemma mun isän sisko. Sen mielestä mä olin ihan ok, muttei se halunnut mun kanssa leikkiä.


Tää on kuulemma mun puolitäti, mitä se sit ikinä meinaakaan. Sen nimi on Viivi ja se otti mut heti suojelukseensa ja on välillä pitänyt mun puoliani kun tulee liikaa väkeä iholle.


Tääkin tyyppi on kuulemma jotain sukua mulle, joku isän siskon lapsenlapsi tai jotain sellasta. Sitä sanotaan kuitenkin Totoroksi.


Cellon mielestä mä olin kiva, tosin se luuli, että sille oli tuotu tyttöystävä...


Hedda on hirmu kiva, mut sen leikit on aika rajuja, joten mä aina välillä juoksen piiloon jonkun jalkojen taa ja sit taas kun sen silmä välttää mä haukkaan sitä nenään. Emäntä epäili, että tovin kuluttua me ollaan hyviä kamuja.


Arska on kuulemma mun puolisetä, niin kun joku isän puoliveli... se kyl ei halua leikkiä mun kaa, mut tälleen mä saan jo sen lähellä olla.


Arvaa kuin monta koiraa kuvassa??

Sit täällä on sellasia isoja, jotka näyttää vähän karhuilta, sellasia on liikkunut mun syntymäkodin liki, mut nää on kuulemma koiria. Mä vasta vähän näin niitä ja kuulemma mä pääsen tapaamaan niitä vasta "tässä joku päivä". Sitä ootellessa...


mä vähän herkuttelin...


ja leikin...


ja jouduin pöytätreeneihinkin.



Sit mentiin nukkumaan ja mä halusin vaan kerran käydä yöllä ulkona, tai oikeestaan se oli aamua jo, ja kun emäntä niin nätisti lirkutteli mun korvaan, et jos vielä vähän nukuttais, niin mä heräsin sit vasta puol ysin aikaan.