Evakkoduo palaa kotiin

Poikien juoksuevakko loppu lyhyeen ja pojat kotiutuivat eilen maanantain kunniaks. Waldo-katti oli saanut niistä tarpeeksiin ja hyökännyt Totoron kimppuun. Ei siitä mitään fyysisiä jälkiä Totoroon jäänyt, henkisiä kyllä, ja kuulemma jätkä oli istua tönöttänyt ovella tärisemässä moisen törkeän hyökkäyksen jäljiltä.

Cello puolestaan päätti, että Waldon vieraanvaraisuuden osotuksen jälkeen poikansa tarvihee suojelua ja alko murista Waldolle. Yö oli sitten kuulemma ollut levoton kun pojat oli korvat hörössä kuunnelleet, ettei vaan Waldo pääse salaa hyökkäämään kimppuun.

No kun yhdistetään itsevaltiaskissa, kaksi länderiä (jotka varmasti tuota pikaa olisivat koonneet rivinsä ja ryhtyneet yhteistyöhön, se on kotona tullut nähtyä) ja pieni lapsi, niin yhtälö alkaa olla sen verran "vaarallinen", että pojat muuttivat takaisin kotiin ja me jatkamme vinkumisen kuuntelua. Eristäminen onnistuu kyllä, mut se ei poista poikien kohellusta ja juoksun tässä vaiheessa pojat ei oo ainoot, vaan Heddakin jo vonkuu ja maukuu... Vaan aikansa kutakin, eikä tää nyt mitenkään mahdotonta menoa oo ollu, ehkä pojilla ottaa vähän aikaa toipua reissusta...

Pari viime yötä on meikäläisellä menny tosi levottomasti, oon nähnyt vaan unia Viivistä ja eläinlääkäristä, millon ne unet on olleet ilosempia ja positiivisia ja millon vähemmän. Ikävimmässä odotin vastaanotolla Viiville lopetuspiikkiä. Nyt on kuitenkin Viiville aika tilattuna huomiseen eli keskiviikkoiltaan, kun ei tuo rohina ole toennut. Tai päivisin on suht ok, mutta öisin Viivin on tosi hankala olla. Katotaan mitä on tehtävissä ja mitä tehdään.

Kampaajallekin tuli aika tilattua, kun toi halloweenkin jo meni, ettei voi enää noita-akkanakaan esiintyä. Näillä näkymin aika ois lauantaiaamuna klo 8.00, ettei vaan vahingossa viikonloppuna tuu nukuttua pitkään. Erityisen herkullista siitä tekee se, et perjantai-iltana on pientä kekkeriä luvassa.

Eikä se köyhtyminen siihen lopu, vielä satsasin leonkerpeleisiin ja tilasin turkinkuivaimen. Oon siitä haaveillu jo vuosia, se kun ei toi oma fööni oikein oo tehty kerpeleen turkin kuivatukseen, on vaan aina jääny ostamatta kun ei oo mikään ihan halpa hankinta. Vaan nyt sellanen aparaatti on sit tulollaan, jospa sitä sais sen jälkeen pestyä koirat kunnolla vähän useemmin, nyt tulee usein tehtyä vaan "pintapesu"; just sen verran kun pakko on.

Ja loppuun valokuvauksen jonkin sortin laiskuuden huipennus: tänään tästä koneelta ikkunan läpi otettu kuva, ees valoja en sisältä sammuttanut.

Ikkunasta katsoo kuu