sunnuntaina, lokakuuta 18, 2009

Viikonlopun saldo


Niin se on taas viikonloppu vierähtänyt ja duuniviikko kurkkii jo nurkalla. Kyllä se vaan sais olla niin päin, että viikonloppu ois viis päivää ja duunit vois sit paahtaa kahessa päivässä, lyhentäis vaikka kahvipausseja ja jättäis ruokatunnin pitämättä, kyllä sitä nyt pari päivää elää sumppipaastolla... Sitä ihmettä ootellessa.

Perjantaina Jippo kävi meitä moikkaamassa. Pikkuneiti oli niin iloinen että ja kovasti kasvanut ihan sitten viime näkemänkin, vaikkei siitä kovin kauaa ole kun pentukurssilla treffattiin. Heddan kanssa leikit luisti entiseen malliin, harmi vaan kun sää oli mikä oli ja toisaalta leikkijöiden vauhti oli mikä oli, joten kuvien laatu oli mikä oli eli surkea... Tässä kuitenkin pari malliksi.





Lauantaina saatiin viesti Porthoksen porukalta, näyttelymenestystä oli tullut VSP-juniorin ja VSP:n verran sertillä höystettynä. Aivan loistavan ihana uutinen illan iloksi.


Sydämelliset onnittelut vielä tätäkin kautta!

Tää päivä on sitten mennyt vanhimmaisen synttärijuhlien merkeissä, onnittelut hälle. Keskimmäinen oli leipassut omin pikku kätösin upean kakun ja nuo koristeruusut lehtineen ovat myös keskimmäisen käsialaa, eivät ostokamaa. Kiitos leipurille. Taitaa tosin meikäläisen leipojan lahjat vähitellen kadota kokonaan kun on tollanen hovikondiittorileipuri...



Meikäläinen oli suunnitellut päivän menun ja tosi hyvin olikin... Siinä kun kastike alko olla valmista aloin vasta ihmetellä, että missäs niitä spagetteja olikaan. Kaupassahan niitä, kaapissa vaan pien pussukka jotain kuitumallia. No makaroni on melkeen sama, paitsi, että sitä oli tasan yks pussi. Hetken mietittiin vanhimmaisen kanssa, et jos vaiks keitettäis lasagnelevyjä.

Lopulta löin kaik löytyneet spagetit ja kaik löytyneet makaronit samaan kattilaan; hyvää tuli ja kaikille riitti. Vaan ehkä ens kerralla kannattaa ensin kattoa mitä kaapissa on ja sit päättää ruokalista sen mukaan tai vaihtoehtosesti surffata suosiolla kauppaan.

Kun ei mummilassa ole pikkuvieraalle taaperokärryä, niin kyllähän fiksu lapsi keinot keksii: Viivin kupista sai ihan hyvän kärryn, vähän liukkaammin ois kyllä saanut luistaa ja vähän korkeempikin olla, mut tyhjää parempi kumminkin.

Ei kommentteja: