Sunnuntaissa jo, siirryttynä kesäajasta normaaliin, alkavan viikon aamujen ainakin LUULIS olevan helpompia, kun saa muka nukkua tunnin myöhempään. Helpompi se näin päin toki, kesäaikaan siirtyminen ottaa yleensä enemmän voimille. Mut joo, menneen viikon kootut meriselitykset ja katotaan jaksaako joku lukee ne loppuun asti.
Tiistaina meillä visiteerasivat keskimmäinen kera Miksun. Siinä se aika menee rupatellessa rattosasti ja koirat kisaavat siitä kuka onnellinen on vuorossa ja saa viettää aikaa Miksun kanssa, kaikkia kun en kerralla siihen pyörimään päästä (paitsi joskus kun Miksu istuu syöttötuolissa), yks tai korkeentaan kaks samaan aikaan. Antaa Miksun nyt ensin oppia ees kävelemään kunnolla, ennen kun saa jäädä koirien jalkoihin. Kaikkein innokkaimmat Miksu fanit ovat Totoro, Hedda ja Greta.
Torstaina meikäläinen ensin kursseili duunipäivän jälkeen ja sit surffattiin kaupoilla ruokaostoksilla, ruokaa sekä kaks- että nelijaloille. Loppuillan taisin käyttää vielä vaan edelleen joululahjaprojektiini... Kyllä vuorokaudessa on vähän tunteja, sen aina tollasina päivinä huomaa.
Perjantaina oli Viivin eläinlääkärireissu... hammaskivi ja katkennut hammas poistettiin. Nielu tutkittiin samalla narkoosilla ja ELL totesi, ettei vika kuitenkaan ole Viivin nielun hieman persoonallisessa rakenteessa sen enempää kun risoissakaan. Tulehdus on kitalaen pehmytosassa ja on todella paha, eikä jo melkein viikon kestäneestä antibioottikuurista ole ollut juurikaan apua. Tulehdusalueesta lähti näyte patologille ja ens viikolla, kun tulokset tulevat (oletus noin puolivälissä viikkoa), tehdään sitten päätöksiä jatkosta. Rehellisesti sanoen: ei hyvältä näytä.
Perjantai-ilta meni pöhnästä Viiviä vahtiessa ja toisaalta vahtiessa poikia, sillä ne kun näkivät Viivillä housut (käytän koirilla juoksuhousuja / muuta viritelmää ja tenaa aina narkoosin jälkeen, niin eivät valuttele pitkin poikin, ei ne huonossa olossaan kuitenkaan paikoillaan pysy), niin jo ne kuvittelivat, jotta juoksuhan sillä. Ohhoijaa näitä putkiaivoja.
Toisella silmällä hurttia seuraten keräsin lauantain näyttelykamat kasaan, tosin Totoron turkin viimeistely jäi ja ne muutama hapsottava paikka jäivät hapsottamaan. Ei sillä, että muutenkaan oisin mikään nyppimisfriikki, tykkään karvasemmista ja pörrösemmistä ländereistä, vaikka myönnän toki, että esim. Cellon karva on aivan taivaallisen helppo: ei tartte pal kammata, ei nyppiä, ei yhtään mitään ja kuitenkin Cellolla on lopulta aika pal turkkia, se vaan on rungonmyötästä ja vaihtuu iteksiin. Noilla nyppien siistittävillä turkki tuntuu aina olevan väärässä kasvuvaiheessa...
Lauantaina oli sellanen normiaikaherätys ja kaheksan aikaan pakkauduttiin autoon. Yhdistelmä oli kiva: juoksua tekevä Hedda (tänään, sunnuntaina, Hedda viimein alotti juoksun ja lopetti tekemisen) ja kaverina kiihkeä nuori mies Totoro. No Hedda häkkiin, Totoro turvavöihin, ihan hyvin se meni. Eikä Totoron oloa kyllä yhtään näytelmät helpottaneet, Kujeella oli juoksu, Heddan siskolla Hetalla oli juoksu, leonkerpelekehälläkin tavattiin juoksunen narttu ja kuin monta juoksusta narttua on näyttelyssä ollut kaikkiaan. Aika hyvin oikeestaan siis pojan pää kesti.
Ennen kehää vähän jännäsin kuin Totoro käyttäytyy pöydällä, sehän ei miestuomarin arvosteltavana ole ollut kun pentuna. Pentuna sairastamansa ELL-käyntiä edellyttäneen nielutulehduksen jälkeen pöytä ja mies tarkotti Totoron mielestä ELL-tutkimusta, kipua ja epämukavuutta ja se todella näky niissä parissa miestuomarillisessa pentunäytelmässä, jotka ELL-käynnin jälkeen käytiin. Oishan me voitu toki perua osallistuminen tähän näytelmään, tuomarinmuutos kun tuli, alkuperänen tuomari ois ollut nainen, mut päätin ottaa riskin, joskushan se miestuomarikin on kohdattava.
Hedda oli ensin kehässä siskonsa Hetan kanssa, Heta veti taas pidemmän korren ja ihan ansioista; onnittelut ROP-pennulle!! Hedda ei ollut ihan parhaimmillaan, sai jonkun sätkyn pöydällä, joskin hampaat saatiin sit kuitenkin katottua. Pöytähän on Heddan heikoin lenkki näytelmissä ja tämä tuomari tuli aika vauhdilla ja ronskisti. Olen kuitenkin tyytyväinen, ettei Hedda päässyt väistämään, eikä tuomari väistänyt, koska oon käytännössä nähnyt kuin yks ainoo sellanen näytelmä, jossa tuomari väistää kun koira hepuloi, saa koiran keksimään, että hepulointi on hyvin palkitsevaa. Hyvä kokemus siis tämä. Liikkeetkin oli Heddalla jotenkin hakusessa, ei liikkunut ollenkaan niin hyvin kuin yleensä, liekö alkamassa olleella juoksulla osansa asiassa. Seisoi ihan ok.
Totoron vein pöydälle jo valmiiks, ehdin työntää sille vähän lihapullia naamariin ennen kuin tuomari tuli. Hämmästyin miten hienosti Totoro oli pöydällä ja antoi kaivaa suutaan, tuomari nimittäin katsoi huolella kaikki hampaat. Seisominen meni ihan ok, mut se liikunta, se liikunta, voi hyvänen aika. Totoro yrittää edelleen juosta noin puolentoista metrin korkeudella lattiasta. Jee! ERI saatiin silti ja arvostelussa jopa lukee "good mover", että tuomarin mielestä ne liikkeet oli kai sit ihan ok... ja onhan ne, jos vaan kontakti lattiaan pysyy...
ROP-kehässä hävittiin Sirulle, jota en ihmettele yhtään tippaa. Siinä kun Totoro loikki ja koikkeloi miten sattuu, niin Siru käyttäytyi kuin kunnon ladyn kuuluukin. Onnittelut Sirulle ROP-sijotuksesta ja FI MVA -arvosta. Ja emännälle synttärionnittelut samoin tein.
Totoro kyllä hämmästytti meikäläisen tuolla näyttelyssä olemalla suorastaan yltiösosiaalinen. Se meni kaikkien ihmisten tykö ja lastenkin rapsuteltavaksi. Tähän asti Totoro on kyllä antanut itteensä silitellä, muttei oo tunkenut paikalle, jos joku viereen tulee. Ja alkutohotuksen jälkeen Totoro suhtautui jopa vieraisiin uroksiin tietyllä suopeudella: kun sä oot hiljaa, niin mäkin oon hiljaa. Onkohan Totorosta tulossa aikunen.
Tässä meitin hurjien arvostelut, tuomarina siis Miro Zlojutro, Kroatia.
Hedda PEK2
Young bitch. Missing ring training. Seems to be a bit shy. Good proportions of the body. Correct topline and tailset. Correct front. Behind a little bit narrow. Should be better trained and prepared for the show.
Nuori narttu. Puutteellinen kehäkoulutus. Vaikuttaa hieman ujolta. Hyvät rungon mittasuhteet. Oikea ylälinja ja hännänkiinnitys. Oikea etuosa. Takaa hieman kapea. Pitäisi olla paremmin koulutettu ja valmisteltu näyttelyyn.
Totoro VAL ERI, VAK1, PU1, VSP
Good head and expression. Scissor bite. Good topline, tailset and carriage. Good mover. Well angulated. Should be a little better prepared for the show.
Hyvä pää ja ilme. Saksipurenta. Hyvä ylälinja, hännänkiinnitys ja kanto. Hyvä liikkuja. Hyvin kulmautunut. Pitäisi olla vähän paremmin valmisteltu näyttelyyn.
Ois siis ehkä kannattanut nyppiä Totorolta turkkihärpäkkeet, esim. noi harottavat rintakarvat, ei ois tullu sanomista...
Huonosti ei viikonloppuna ole mennyt Unnallakaan (Kipazin Kiss of Angels): Hämeenlinnassa JUN ERI1 ja tänään Seinäjoella JUN ERI3. Onnittelut upealle Unnalle taustajoukkoineen.
KipazinA-pentue täytti lauantaina 10 vuotta! ONNITTELUT Arttu, Attila, Romi ja Viiru sekä tietty oma Arska-poikamme. On se kyllä aika uskomatonta, että A-pentueen syntymästä on jo 10 vuotta.
Arska juhli synttäreitään synttäripäivällisellä, johon kuului mm. nakkeja ja lihapullia. Muukin lauma sai osansa.
Lauantai-illan kunniaksi Hedda päätti vähän tuunata itteensä ja palasi pihalta sisälle kauniit mustat alustamassalaikut turkissaan. Yks iso sellanen oli selässä, häntä kun pesukarhulla. Vanhimmainen ensin jynssäs minkä irti sai kaikella mahdollisella, mitä keksittiin kokeilla (siansappisaippua, kissan turkin rasvanpoistoaine jne.). KePo ehdotti jopa jotain liuotinta, mut siihen me ei suostuttu. Kaikkee ei kauneudenkaan eteen kannata kärsiä.
Lopputulos siistimisurkasta ei ollu kummonen, mihin se massa ois lähteny, sehän on tarkotettu pysymään. Vanhimmainen yritti vielä kammata turkkia, jos ois kököt irronneet, vaan kun ei niin ei. Lopulta meikä päätti käyttää saksia... Nyt Heddalla on sellanen melkeen kalju laikku selässään, häntä on suht hännän näkönen kun heilutin ohennussaksia, selkään niistä ei ollu apua kun massaa oli melkeestä nahkaa myöten. Tervetuloa siis kaikki loppuvuoden näytelmät, erityisesti Messari... ohhoijaa. Toisaalta tärkeintä ei oo voitto vaan elämä ja kokemukset, joten meit osallistutaan kyllä; häntä ylpeesti pystyssä ja kalju loistaen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti