Pihan siivousta

Tänään oli sen verta upee iltapäivä, että päätin lähteä kattomaan joko pihalla vois tehdä jotain. Haravoinnin voi jättää haaveeks, liian märkää vielä. Mayojen muinainen uhrilähde on edelleen jäässä, ei voi tehdä mitään. Istutuksia mulla ei juur ole, koirat on huolehtineet niistä, joten ei mitään mullan kuopsutusta.

Vaan laattapihaosuudelle pääsi jo puuhailemaan. Raaputtelin siis pois vanhaa kuollutta nurmikkoa laattojen välistä. Vaikka mun mielestäni laattojen väleistä kuuluukin kurkkia ruohoa, niin rajansa kaikella kumminkin. Ihan en koko laattapihaa arvannut yhtä soittoa putsata, aattelin, ettei pian kädet enää toimi sen jälkeen, sitä kun kuitenkin suurimman osan ajastaan istuu koneella, eikä tee mitään lihaksia vaativaa. Aika iso osa kuitenkin tuli käytyä läpi.

Koirien mielestä oli tietty ihanaa kun joku oli niitten kanssa ulkona pitkään ja hartaasti. Viivin mielestä laattavälien raaputtelu oli ihan pro-hommaa, se yrtti koko ajan hyökkiä työkaluun kiinni. Vanhimmaisen Astra Pipuliinakin oli meidän matkassa ja sen mielestä oli mielettömän mukavaa mutustella jotain niistä multamöykyistä... Ja juokseminen se vasta ihanaa olikin, siis koirien mielestä, siinä sivussa likasivat mun housuni, puutarhakeinun ja ittensä, joten kun selkä kankeena vääntäydyin viimein sisälle, niin sain vielä pestä joka iikan ja sen päätteeks vielä saunan. Jippii.

Huomiseks onkin sitten luvattu taas vettä, lunta ja mitä lienee, plääh, kuivais jo piha ja tulis vähän enemmän kesä.