RC Puppy show

Tiuku ja eka pentunäytelmä

Tänään mä jouduin autoon, siellä piti olla älyttömän kauan, ainakin vähän enemmän kun puol tuntia. Mut tällä kertaa mä en kuolannut, lälläslää.


Lopulta me päädyttiin sellaseen paikkaan, jossa oli ihan kamalasti koiria, paljon enemmän kun siellä pentukurssilla. Mä tapasin tällasen hienon miehen, joka seiso noin upeesti. Mä yritin itekin seisoo kauniisti, kun tiedän kuin emäntä tykkää niistä pönötyskuvista, mut sit toi isäntä änki tohon väliin. Plääh!


Tää oli tosi hauska kaveri kun se vaan ensin tajus, että mä oon kanssa hauska kaveri. Se paikka oli muuten täynnään hauskoja kavereita, emäntä oli vaan vähän laiska kuvaamaan, sen kun juoruili muitten kaksjalkojen kanssa.


Sit mä menin sinne naruilla aidatulle alueelle isännän kanssa ja me juostiin.


Mä yritin välillä repiä nameja sen taskusta, vaikken mä kyllä niitä sit kuitenkaan syö...


Lopulta me pysähyttiin ja sellanen nainen tuli tarkastamaan, että oonko mä pessy hampaat aamusella. No en ollu, muttei se kuiteskaan pyörtyny.


Hei! Hei, mitäs tää nyt on?? Apuva, nyt se ui mun liiveihin!!!


Sit me taas juostiin, eikös vaan meekin hienosti.


Mut hei, ihan oikeesti, kai me jo voitas lopettaa tää ympyrän kiertäminen? Kato mä oon pieni ja heikko, en mä jaksa koko aikaa, mua alkaa pyörryttää, pitäs välillä vähän haistella ja vetää henkee.


Sit piti seisoo, mä kyl halusin istuu, mut isäntä vaan piti mua pystyssä. Kuulemma mun tarttee harjotella seisomista. Mitähän järkee siinä sit on?


Sit kun kaikki tytöt oli pyörineet narujen sisällä, niin me taas pysähyttiin ja mä olin kuulemma toinen ja ruusukkeenkin sain, se on kuulemma kp (ei kuitenkaan mitään syötävää, näin mä asian ymmärsin), sit olin kuulemma vielä joku paras narttu kakkonen. No pääasia, että isäntä oli tyytyväinen. Mut hei huomatkaa kuin nälkiintyny mä oon, vaikkas emäntä yrittääkin selittää, että isäntä vaan kädellä pönkkää mua mahasta, niin sen takia muka on maha lontolla. Jup, jup, älkää vaan sitä uskoko.


Sit me tavattiin tällanen ja se ei yhtään komennellu mua, se silleen enemmänkin niin kun kunnioitti. Aika hassua!?! Ne meillä asuvat tollaset kun ei yhtään kunnioita isoo kokoo eikä mustaa naamaa, ne mokomat kehtaa komennella mua.

No se oli sit siinä, siis se, mitä ne näytelmäksi kutsuu. Sieltä sai kuulemma jonkun arvostelunkin. Miltä kuulostais tällanen arvostelu: mulla on pitkä kieli ja komee prohviili.



Tiukun oikea arvostelu tässä:
Helsinki 20.7.2008
Tuomari: Marja-Leena Kurvinen
6 kk keskivoimakas, oikeat mittasuhteet omaava narttupentu, jolla hyvä nartun pää. Tumma maski. Purenta, hampaat ok. Lupaava eturinta. Tasapainoiset kulmaukset. Yhdensuuntaiset liikkeet, joskin liikunta kaipaa vielä lisää tasapainoa. Kaunis punaruskea väri. Turkki vielä melko kihara. Kaipaa lisää kehätottumusta. Avoin luonne.

Loppukommentti: yllättävän hyvä suoritus ottaen huomioon
a) ettei KePo tosiaankaan ole kehissä pyörinyt yli 10 vuoteen kun korkeentaan kulkenut Aasan perässä PN-kehässä ja Aasahan nyt osasi jo esittää ittensä ihan ite ja KePon siinä samalla
b) kukaan ei tosiaankaan ole satsannut Tiukun kehäesiintymiseen, vaan lähinnä tottisteluun (ei kuitenkaan seuraamiseen...) ja kontaktiin

KePosta voi vielä kehittyä kunnon kehäkettu kunhan vaan ite opin KeTyilemään kunnolla, nyt oon IHAN liian tottunu siihen, että KePo huolehtii kaikista kamoista...