maanantaina, heinäkuuta 31, 2006

Työ kutsuu


Maanantai ja miten se onkaan niin vaikeeta herätä työaamuina, vaikka loma-aamuina saattaa joskus olla hereillä tosi aikasin ja vielä ihan pirteenä. Ehkä se on se, ettei lomalla ole yleensä pakko nousta ja toisaalta seuraavana aamuna voi sitten taas nukkua, jos vaikka jollekin aamulle onkin mennyt sopimaan aikaisen herätyksen. Tai ehkä se on arjen rutiineihin palaamisen ahdistusta, vapauden menettämisen murhetta tai ehkä yksinkertaisesti vaan sitä, että tuli illalla valvottua turhan myöhään.

Vaan enpä ollut ainoa, joka oli sitä mieltä, että pari tuntia unta lisää olisi ollut enemmän kun tarpeen. Arska nimittäin yritti tunkea ihan väkisin makkariin jatkamaan kesken jääneitä yöuniaan. Ei raasu olenkaan ymmärtänyt, että yöunet on nyt nukuttu ja työ kutsuu emäntää. Arskan mielestä siinä kohti oli vaan aamupissan aika ja sen jälkeen jatketaan unia. Kestänee muutaman päivän koiriltakin paluu normaaliin arkeen. Onneksi nuorimmainen on vielä lomalla ja lupasi käyttää koirat päivällä ulkona. Voi siinä nimittäin koirien elimistölläkin olla pieni siirtymävaihe ovi-auki-24/7 vaiheesta siihen, että ulkona käydään aamulla ja seuraavan kerran noin kuuden-seitsemän tunnin kuluttua, paitsi KePon iltavuoroviikoilla, jolloin koirat joutuvat olemaan keskenään vaan noin kaksi tuntia.

Työpäivä meni muuten ihan ok, mutta aamulla en meinannut millään muistaa koneeni salasanaa. Tai sanan muistin kyllä, mutta sen olin unohtanut, että missä kohti ne erikoismerkit ja numerot siinä sanassa olivat. Aika helpolla selvisin, kolmas kerta toden sanoi.

Iltapuoleen nautiskelin ruokaa kaikessa rauhassa kun äkkiä yhdessä hampaassani oleva keraaminen osa lähti irti. Mikäs sen mukavampaa. En onneksi nielaissut keraamista hammasta enkä purrut mitään muuta hammasta halki sen kanssa. Nyt suussa on vaan tynkä, melkeen paljas juuri, johon keraaminen osa oli istutettu. Toivottavasti saan hammaslääkäriin ajan nopeammin kuin nopeasti, tätähän ei kestä kukaan. Hampaan tynkä hankaa poskea ja jomotus odottaa sopivaa hetkeä iskeä. Tällä hetkellä hampaassa on purkkapaikka, jottei vihloisi joka kerta kun ilmaa menee suuhun. Saavatkohan ne istutettua keraamisen osan takaisin vai mitä hampaalle mahdetaan tehdä? No sen pääsen näkemään... aikanaan. Olisi varmaan kannattanut aikoinaan lukea hammaslääkäriksi, sen verta kysyttyjä nuo tuntuvat olevan, että olisi ollut työllisyys taattu...

Ei kommentteja: