maanantaina, elokuuta 04, 2008

Ihanien juoksujen ihana ihmemaa


Ois elämä varmaan pal yksinkertasempaa kun nartuilla ei ois juoksuja ollenkaan tai jos vaikka oiskin, niin niitä ei koskaan yrittäis astuttaa... Tai on toki niitäkin, joilla juoksut tulee ajallaan ja etenee ryhdikkäästi alusta loppuun ja aina suunnilleen saman kaavan mukaan. No kaikkia ei tällä ominaisuudella ole siunattu, ei ainakaan meitin Murua...

Ekan kerran kun Muru yritettiin aikoinaan astuttaa, niin käytiin progessa oisko ollut 8 tai 9 päivä juoksun alusta. ELL soitti seuraavana päivänä ja sano, että jos nyt oikein hyvin käy, niin voitte vielä ehtiä, mutta se on sit lähdettävä putki punasena uroksen tykö. No ei ehditty, ei vaikka siemennettiin kohtuun, ei murusia.

Tokan kerran yritin olla sitten fiksumpi ja tarkempi ja mitä lie... siihen nyt vaan sattu joulunpyhät, että ei mitään progejuttuja, edesmennyt Malttimme, kastroitu uros, mittarina ja hups heijaa tais olla 10. vuorokausi juoksun alusta kun ois ollut se varsinainen H-hetki, jouluaatto tietty, onnistu kuitenkin pienin kommervenkein pari päivää myöhemmin ja maailmalla pentueellinen murusia.

Kolmannella kerralla oli suuntima ulkomaille ja juostiin koko rahan edestä progeissa. Juoksu eteni hippasen oudosti, siis kun progearvoja katteli, mutta Ruotsiin osuttiin lopulta ihan oikeaan aikaan, onneks. Tosin Murusta riippumattomista syistä ei murusia sillä kertaa.

Sit kulu aikaa, aika kultas muistot, ja ehdin unohtaa millasta tää on Murun kanssa ja päätin yrittää josko vielä syntyis pentueellinen murusia... 12. vai 13. vuorokausi, eikä juoksu progen mukaan vielä juur alkua pitemmällä. No eiköhän se tuosta jossain välissä etenekin, mutta nyt taas muistan minkä takia ajattelin jättää koko astutusasian unholaan... Murun kanssa ei koskaan voi tietää, että jos se jo meni, tai ehkei se vielä tullutkaan.

Loma tuli, loma oli, loma meni. Aamun herätys oli tuskaa, vaikka päätin jo eilen, etten nouse "normaaliaikaan", vaan nukun pikkasen myöhempään ja meen pikkasen myöhemmin duuniin (liukuva työaika). Duunissa huomasin unohtaneeni koneeni salasanan ihan tyyten ja jättäneeni aivot kotio, siihen tietsikkapöydälle... Selvisin kuitenkin ihan koko päivästä jotenkin.

Iltapäivällä kotiuduttuani havaitsin, että meillä on lattiat ihan tahmeet. Pistin viestiä vanhimmaiselle, joka oli viimottiseks lähtenyt kotoa, että onko täällä a) oksennettu, b) ripuloitu, c) pissitty, d) jotain muuta. Vastauksessa luki, että pissitty. Oli vanhimmainen toki siivonnut pissit pois, mutta oli vaan sumuttanut Tolua ja kuivannut sen, joten lattia oli ällön tuntunen. Ei kun moppi käteen ja lattiat luututen.

Huomasin siinä kyllä sitten, että Arskalla oli vehkeissä nahat rullalla, ei kai se ihme, jos sit pistoolin tiivisteet alkaa falskata. Kuulemma tosin myös Viivi ja Cello oli pissineet... Ilmeisesti kunnon mielenosotus loman päättymisen kunniaks. Myöhemmin illalla huomasin, että joku oli falskannut sohvallekin, jippii. Sohvalla oleva matto siis pyykkiin, yks tyyny meni kanssa, päivällä saldona oli ollut tyyny ja Arskan lelu.

No eiköhän se tästä taas tai jos jatkuu, niin sit täytyy toimitella pissinäytteitä ELL:lle, ettei oo mikään rakkotulehdus ja ehkä tutkituttaa Cellon eturauhanen, sitä kun on noita juoksun tuoksuja ilmassa. Viivin osalta lienee kyse siitä, että ulkoilman kosteusprosentti oli aamulla ollut liian suuri, sillon ei voi pyllistää pissille, vaikka ulos voi ehkä jopa mennä. Täytyy taas ryhtyä valvomaan, että arvon neiti tosiaankin käy myös pissillä, ei vaan piipahda ulkona. Usean koiran kanssa sitä ei aina muista vahtia, että JOKAINEN varmasti toimittaa asiansa.

Ilta venahti sitten pitkäks, hyvässä seurassa kyllä. Mun IT-tukeni (ja keskimmäinen ) tuli taivastelemaan ftp-ongelmaa; kaikille muille käytössäni oleville servereille saan ongelmitta yhteyden, mutten uusimmalle... Uusimalle pääsen kyllä duunista ja vävykokelas pääsi sinne omalta kannettavaltaan meidän verkkomme kautta. Todella mystinen ja käsittämätön ongelma kaikkine nyansseineen... sen luokan ongelma, ettei het ratkennutkaan, vaikka paikalla oli todellinen it-ammattilainen. Jatkamme ihmettelyä huomenna ottamalla yhteyttä myös palvelun tarjoajaan.

Päivän vinkki:
Miten saat it-nörtin viihtymään kylässä ja tulemaan toistekin?
Kehitä sille sen luokan it-ongelma, ettei se niin vaan ratkea, mitä mystisempi sen parempi.

Ei kommentteja: