Kesälookia kerrakseen

Juu, en oo kirjotellu, jotenkin aika on karannu käsistä tai siis menin tarttumaan kirjaan ja jos alan lukemaan kunnon kirjaa, niin sehän tarkottaa, että ulkomaailma lakkaa olemasta ja jokainen liikenevä minuutti tulee upottaa lukemiseen... kaks kolmannesta oon jo lukenut, siis jonkusen sata sivua, ja koska ulkomaailman voi oikeesti unohtaa, niin itikat on kupanneet ja aurinko kärventäny, tänään luin siis sisällä.

Tässä kohti haluan kuitenkin onnitella Porthosta, vaikkei uutta kuvaa nyt ollutkaan tähän laittaa . Vaan laitetaan vanha kuva, hyvähän se on sekin.

5.6.2010 nuorten luokan voitto ja
6.6.2010 Viron leonberginkoirien erikoisnäyttelyssä PU4

Lämpimät onnittelut "kotikoira" Porthokselle ja taustajoukoilleen!!! UPEAA!!

Ja mitäs muuta sitten. Kaikenlaista sekalaista sälää eikä mitään kovin ihmeellistä. Ai, mutta se Tiukun upea "HotSpot-layout". Oisko se vaikka tässä.

Ihana eikö? Mut, hei nahka on terve ja se on pääasia.

Gretalta lähtee turkkia edelleen, ei tosin tuppoina, ja Murukin on päättänyt, että jos sen turkin kuitenkin puottais pois, vaikka jo vähän kasvattelikin uutta. Taitaavat äiti ja tytär hakea yhteistä juoksurytmiä koskapa Greta ei alottanut kuten odotettiin ja Muru taas alotti turkin tiputtelun kun ei ootettu.

Viivi, joo, Viivi rohisee taas, vaikka syö peura-perunaa. Sai kyllä yhen hammasluun kun vanhimmainen oli sellaset ostanut koirille, mut luulis jo helppaavan, jos se oli syynä rohinaan. Muuten Viivi on kyllä pirtee ja ilonen, ruoka maittaa ja kavereita voi aina kyykyttää.

Viivin kesäkampaus

Arska on oma äijämäinen ittensä, hymyili tänään muuten naapurillekin kahvipöydässä minkä ehti, oli vaan ihme nihi naapuri kun ei antanut äijälle raparperipiirakkaa. Pojjaat puolestaan on rauhottuneet, juoksuset nartut on muisto vaan. Ja Hedda... niin pieni suloinen Hedda, jolla MissHyde-vaihde jatkuu vaan. Ei siis ollu ainakaan juoksujen syytä, liekö murkkuiän, no duunia edessä yhtä kaikki.

Kasvattitapaamisen ohjelmakin on rakenneltu kasaan ja kutsut on kasvattien perheille lähteneet (että jos jollekin kasvattini perheelle ei kutsu oo säköseen lootaan rapsahtanu, niin viestiä mulle), toivottavasti paikalle pääsee mahdollisimman moni, koskaan ei kuitenkaan läheskään kaikki. Matskutkin on aika lailla työstetty, joten tässä voi rauhassa ootella h-hetkeä.

H-hetkeä ootellaan myös Totoron morsion Millin osalta. Vielähän siihen on vähän matkaa, mut kyllä jo vähän jännittää. Harmi kun Ruotsi on niin kaukana...

Muilta osin tukka hyvin, siitä huolehti tänään kampaaja, ja kelloa en kanna edelleenkään. Huomenna ois lekuria ja ois kurssia ja ois duunia, ei välttämättä edellä mainitussa järjestyksessä, ja lauantaiks sain ajan hierojalle, jos alkais veri kiertää aivojenkin korkeudella.

Niin joo ja kävi meillä tällä viikolla tällanenkin vieras.

Kauhiaa vauhtia toi lapsenlapsi kasvaa, jotenkin mun mielestä tyttäret kasvo pal hitaammin.

Nauttikaa kesäsäästä ja hyttysistä!