Tilapäinen mielenhäiriö

Kattelin jo duunissa, että sää näyttää upeelta, täytyy mennä iltapäivällä ulos ihan ajan kanssa ja heti kotio mentyä, ei vasta kun ilta jo hämärtyy. Melkeen sitten harmitti, että piti hakee vanhimmainen Nlasta, eikä ollutkaan kotona oitis kolmen jälkeen vaan vasta neljältä, mutta sää nyt onneks oli edelleen aurinkoinen ja lämmin. Otin kamerankin mukaan, tarkotuksena ottaa hyviä kuvia koirista. Koirat vaan olivat eri mieltä, iltavuorossa oleva KePo oli ne varmaan väsyttänyt jo päivällä... Jos kävelin, niin koko lauma vaan pyöri jaloissani, liian liki kuvattaviksi, ja jos pysähdyin, niin kaikki seisoa tönöttivät paikoillaan lähituntumassa oottamassa, että mihin seuraavaks. Oishan siitä saanut hienoja poseerauskuvia, ois ainakin voinu, mutta aina kun kumarruin ottamaan kuvaa, niin kuvattava lähti tulemaan kohti. Tää näitä päiviä on.

Jossain välissä sitten pyörähdettiin takasin ulko-oven tuntumaan ja joku, en nähnyt kuka, tammipensas oli välissä, löysi sisäkumin, jolla kesälläkin leikkivät. Nyt sisäkumi näytti jotenkin siipeensä saaneelta, liekö jäänyt ruohonleikkurin jalkoihin. Yhtä kaikki siitä irtosi taas toviksi iloa, sain muutaman kuvankin, jotka on edelleen kamerassa, ja sitten se hajosi useempaan osaan. Viivi juoksi kätkemään yhden osan ja loppuporukka jatko suurimman osan venyttämistä.

Illalla sain jonkun tilapäisen mielenhäiriön ja poistin leipälaatikon käytöstä. Sen ongelma on koko ajan ollut se, etteivät kaikki leivät mahdu sinne, niitä sitten lojuu pitkin apupöytää ja koko homma näyttää tosi sotkuselta ja epämääräseltä plus, että leipälaatikko on ollut hellan vieressä olevalla apupöydällä ja niinpä siinä on usein tosi vähän tilaa niille vermeille, joita tarttee kun laittaa ruokaa. Eikä kai sitäkään sovi unohtaa, että Cello on keksinyt, että tuolilta kurkotellen vois vaikka yltää leipiin. Totoro on suoraviivasempi: etutassut apparin reunalle ja sitten veeeeeeeenyyyyyyyy. No nyt on koko appari tyhjä ja leivät on kaapissa, leipälaatikko jäi haukottelemaan ovensuuhun. Saa nähdä löytääkö KePo huomenna aamulla leipää aamupalalleen...

Kun sitten vauhtiin pääsin, niin siivosin "jauhokaapin" saman tein. Sieltä löyty kaikkia kivoja aarteita, joissa oli viimeset käyttöpäivät menneet aikaa sitten, paras tais olla 2000. Niinpä heitin kaikki epämääräset nyssäkät menemään, ei niitä kukaan kuitenkaan käytä. On varmaan tullu hankittua jotain projektia varten, eikä sitten kaikki olekaan siihen projektiin huvennut vaan on jäänyt kaapin perukoille asumaan. Kaappiin tuli kummasti tilaa ja nyt sieltä löytääkin sen mitä etsii. Siivoilin alustavasti myös laatikostoa, jossa on kaikki ruokailuvälineet sun muut puukot ja puntarit. Jotain heitin tylysti roskiin, loput käyn myöhemmin ajatuksella läpi ja käyttökelposet, tarpeettomat, lähtee kiertoon.

Muu lauma pysytteli aika kivasti vähän takavasemmalla tiiraamassa kun siivoilin, mutta Totoro nuoren innolla pyöri jaloissa, eikä tahtonut millään tajuta, että olis syytä pysyä vähän loitompana. Toisaalta Totoro oli aika oiva imuri... sinne katosivat lattialle pudonneet muruset, yksittäiset makaronit yms. ja tasan tarkkaan paljon ennen kun huomasin niitä ees pudottaneeni... Ohhoijaa.

Toivottavasti siivousinto kestää sen aikaa, että ehdin käydä mahdollisimman monta kaappia ajatuksella läpi, itseni tuntien uskallan kuitenkin epäillä.