Ikävä tuottaa pettymys, mut ei kuvia, ei yhtään, ei vaan kertakaikkiaan jaksa. Pennut on kyllä kuvattu "virallisesti", viis viikkoa kun tuli täyteen, sisällä ja pöydällä ja se on sit aina yhtä mielenkiintosta ja lauma aina yhtä yhteistyöhaluinen. Ulkona en sen sijaan kovin montaa kuvaa tänään ottanut, siellä naperot kyllä seisovat upeesti kun vaan kameran kanssa joskus ehtis ajoissa, sais ryhdikkäitä ja upeita seisomakuvia niitten köyryselkäpöytäkuvien sijaan.
Matolääkkeen pennut popsivat vaihtelevalla innokkuudella, popsivat kumminkin, ja puntarillakin jokainen kävi. Pikkuneiti Prinsessa Jippo painoi vähän yli puolentoista kilon ja Järkäle, joka edelleen on painavin, joskin näyttää uroksista pienimmältä (silkkaa lihasta siis
), painoi vähän rapiat kaks kiloa. Loppusakki on sit siinä välissä. Siinä tää tältä erää, että ei kun nukkumaan, huomenna on herätys kukonlaulun aikaan, duunissa kun ois hyvä olla jo het kuuden jälkeen. Positiivinen puoli: autossa ei oo kuuma siihen aikaan, vaikkei ilmastointia ookaan. Väsymystilan syvyyttä en sitten viitsi edes ajatella.
Hyvää yötä, nukkukaa hyvin!
