Lauantaiaamuna kello pärähti huutamaan täysin epäinhimilliseen aikaan, nimittäin 5.00. Kaksi zombia, KePo ja mä, rämpi ylös punkasta, kaato jotain nieltäväksi kelpaavaa kitusiinsa, tarkasti koirien olot, pakkasi kamat autoon ja lähti. Yhtään koiraa ei autoon pakattu, ne jäivät kaikki vanhimmaisen ja nuorimmaisen hoiviin.
Mihin lähtee koiraihminen aamulla kukonlaulun aikaan ILMAN koiria. Juu, koirien ihannemaisemiin, ihan maallemaalle, synnyinseudulleni, vanhempieni tykö, tadaa... Sysmään. Matka meni, selkä kiukutteli, eikä sopivaa asentoa auton penkissä ollut, joten vatkasin koko matkan asennosta toiseen, mutta kestin perille asti, jossa odotti aamupala ja -kahvi, joihin oli varattu tovi aikaa. Sitten taas autoon ja menoksi.
Tähtämessä olivat Hartolan markkinat. Oltiin aamulla ajoissa paikalla, joten saatiin auto liki markkinapaikkaa. Startattiin sahtisaluunasta
Vauhtijuoman jälkeen lähdettiin porukalla kiertämään markkina-aluetta, jota riitti ja riitti ja riitti ja riitti. Kolmisen tuntia vaellettiin pitkin poikin, katseltiin kaikkea tarjolla olevaa ja ostettiinkin yhtä ja toista. Aurinko paisto upeesti ja väkimäärä lisääntyi koko ajan kun aikaa kului. Lopulta jalat alko olla aika jähmeet ja kansaa niin pal, ettei kulkemaan kunnolla päässyt. Siinä kohti juotiin sumpit ja syötiin muurinpohjaletut ja lähdettiin "kotiin".Markkinoiden jälkeen visiitille sukulaisten mökille, sielläkin oli suuret maalaustalkoot vähän samaan malliin kun meilläkin vähän aikaa sitten. Vaihdettiin kuulumisia ja tällä kertaa vaan kateltiin kun muut teki duunia. Parin tunnin jälkeen jätettiin porukka maalailemaan keskenään ja palattiin vanhempieni luo jatkamaan viikonlopun viettoa.
Tänä aamuna nukuttiin rauhassa, nautittiin aamupalaa rauhassa ja olla öllöteltiin. Siinä se vilahti viikonloppu ja tänään tultiin takasin kotio. Koirat olivat niin tohkeissaan, että oltiin tulla kerrassaan yliajetuiksi, eikä tahtonut kamojen purkamisesta tulla mitään kun lauma hurjasti loikkivia ländereitä, oikeita jojoja, pyöri ympärillä. Nyt on jo onneksi rauha maassa.
Selkä kesti upeesti markkinat sun muut riennot, sille ei tee heikkoakaan kävellä, juosta, kantaa jne. kunhan liikettä riittää. Mutta auta armias kun pitää istua paikoillaan... Odotan siis mielenkiinnolla, että miten huomenna duunissa käy.
ps. Jos nyt joku ihmettelee, että miksei meillä oikeesti ollut yhtään koiraa mukana, niin kyse oli tilaongelmasta: tavaraa oli pakettiautollinen mennen tullen, yhtä sorttia mennessä toista tullessa, eikä tilaa koirille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti