maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Maanantaijännitystä kerrakseen


Maanantai alko sanoisinko mielenkiintosesti. Hyppäsin pakuun, starttasin, koneen ääni oli vähän "raskas", siirsin pakun, vanhimmainen hyppäs autoon ja lähdettiin... tai kuviteltiin lähtevämme. Vaihteet oli oudot, eikä oikein toimineet, öljynpainevalo vilkutti. Pakin sain päälle, paku takasin "porttikonkiin" ja soitto KePolle. Ei ne ongelmat kuulemma voi liittyä toisiinsa. Jaa, no ei sitten. Vanhimmaisen kanssa yhdessä tuumin lisäiltiin öljyä ja lopulta kaikki näytti olevan ok, öljynpainevalo sammu, vaihteetkin tuntu taas toimivan.

Sen verran kuitenkin tulin varovaiseks, että oottelin mahdollisimman pitkää väliä ennen kun tuuppasin isolle tielle ja sillonkin suunnilleen pientareen puolelle. Onneks olin kaukaa viisas (tai ehkä se viisain ratkasu ois ollut jäättää kokonaan lähtemättä). Kakkosta ei löydy, kolmosta ei löydy, mitään ei löydy, lopulta ykkönen, kakkonen, kolmonen, päästään Myllylammelle, jossa on pakko antaa periks; päätän kääntyä takasin kotio. Ajetaan kunniakierros kylmäpisteen ympäri, tielle kun on jonoa, enkä halua siinä jonossa arpoo vaihteita, joten jäädään parkkiin kylmäaseman viereen oottelemaan aikaa parempaa liittyä Turuntiehen.

Lopulta jono katoaa, starttaan auton ja ootan mielenkiinnolla, että löytyykö pakki, eteenpäin kun ei pääse. Löytyy. Sitten uus jännitysmomentti; löytyykö ykkönen... löytyy, sillä siis liikkeelle, totesin vanhimmaiselle, että tarvittaessa ajetaan vaikka ykkösellä, nelivilkut päällä, se pari kilsaa Turuntien vartta, että päästään kotio. No suoralla vaihteet alkaa kuitenkin taas toimia ja päästään asiallisesti liittymään, josta kurvataan Lepikontielle, vaihteet katoaa, onneks tie on myötämäkeä, joten kytkin pohjassa valutaan kotiportin viereen. En ala sompaamaan pihaan, pakuhan vois hyytyä vaikka poikittain tielle, sitä riskiä en ota.

No meiltä kulkee busseja "tosi taajaan" päiväsaikaan, Nlaan ei ollenkaan millonkaan, joten jäädään vanhimmaisen kanssa kotio. Keskimmäinen, jolla on vapaapäivä, löytyy jostain viettämään aikaa meidän seuranamme, tuo vielä kahvipullatkin tullessaan. Siinä se päivä vierähtää rattosasti henkeviä keskustellessa...

KePo sai kun saikin pakun ajokuntoon illan pitkin, tosin luulen, että taidan ajaa Mondeolla ainakin huomenna...

Totoro "ryysti ilmaa" koko armaan päivän. Viikonloppuna teki sen ihan muutaman kerran, mutta tauti ei ainakaan oo hellittämässä, pahenemassa paremminkin ja illalla Totoron oli jo melkeen mahdotonta liikkua tai tehdä mitään saamatta ryystämiskohtausta. Ois tietty voinut mennä ELL:n vastaanotolle tänään, kun oli kotona, mutta kun ei ollu sitä autoa. Illalla Totoro oli varsin vaisu, makas vaan tyynyllä kuuman takan ääressä ja hiippaili kuin varjo paikasta toiseen hirmuisen "hinkuyskän" säestämänä. Epäilen nielu(risa)tulehdusta, katotaan mitä ELL sanoo, tilaan ajan huomenna het aamulla.

Tuulensuojasta hyvää yötä!

Ei kommentteja: