Sunnuntai on kulkenut lepposasti iltaan asti. Hikistä puuhaa on kyllä riittänyt, nimittäin nyppäsin Aasalta ja Viiviltä turkit pois ja hiki tuli, molempien kanssa ja vielä uudelleen kun siivosin keittiön kaappien pääliset.
Ei Viivi, eikä varsinkaan Aasa, erityisen karvattomalta näytä, turkit tuntuvat vaan pehmeiltä. Nyt ei sitten kun toivoen, että Viivin sukkelakasvunen turkki ehtii kehittää muutaman karkeen karvan ennen Jyskälää... Silkkaa toiveajattelua sanon minä. Oli vaan pakko valita kahdesta pahasta: kalju tai ylikukkinut höttö, valitsin sen kaljun, varsinkin kun jo Lahteen oli työ ja tuska pitää turkki edes siedettävässä kunnossa. Tai ehkä ihme tapahtuu ja Viivillä on turkki yllään vajaassa kolmessa viikossa... Nauraiskohan, vai itkisköhän... taidan parkua suureen ääneen.
Tätä tää tietty on näitten kanssa. Murua en onneks ehtinyt Messariin vielä ilmottaa, koska nyt se lähti, turkki nimittäin, nahka vaan loistaa ja housut pitää kuulemma saksia, pahimmoillaan kokonaan pois, näin kertoi KePo, jonka kontolla Murun turkki on pari viime vuotta ollut, kun ei kestä meikäläisen selkä sitä urakkaa.
Tässä koirarullia, vai oisko ne enmmän rullakoiria, no koiria kumminkin.
Grand old lady Aasa
Äijäenergiaa: Arska
Villi-Viivi
Cello, the palveluskoira
Hiustaitelija Totoro
Murusta en löytänyt yhtään rullakuvaa, vaikka muista leoistani muistan niitä kyllä olevan, vaan oisko Muru tässä riittävän rulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti