Vaihtokauppa se on, joka kannattaa

Totoro rantautui kotipihan kamaralle lauantai-iltana ja luulen todellakin, että meillä oli ollut enemmän ikävä Totoroa kuin Totorolla meitä. Kaikkineen Totoro on nimittäin viettänyt äärimmäisen monipuolisen loman, puuhaillut vaikkas mitä ja hämmästyksekseni esiintynyt niin edukseen kun vaan olla ja osaa. Toivottavasti nuori herra viihtyy edelleen kotonakin...

Totoron saavuttua meillä tylsää lomaa viettäneet juoksuneiti ja juoksurouva puolestaan pääsivät lähtemään liikenteeseen ja palaamaan kotiinsa. Täytyy sanoa, että ainakin meikäläisen jalat ovat tyytyväiset tästä, en edes jaksa aatella kuin monta porttia oon tänä aikana sulkenut ja avannut ja ennen kaikkea kuin monta kertaa oon loikkinut tuon yhden portin yli. Luulen, että suurin osa koiralaumaakin on ihan tyytyväisiä "ylimäärästen" poistumiseen.

Ylimäärästen poistumiseen? Jottei elämä muuttuis äkkiä liian yksinkertaiseks niin Onni jäikin sitten meille vaihdossa juoksukaksikkoon. Herra ei riemastunut ollenkaan moisesta vaan on tänään esittänyt kovasti aariaa oopperasta "Hyljätty glenni mä oon" ja se on kyllä aika hermoja raastavaa, vaikkei Onnilla nyt niin kovin kehno lauluääni oo.

No eiköhän tässä taas kohta palata yhteen arkeen; Onni vakuuttuu, ettei kukaan tuu noutamaan, vaik kuin karjuu, juoksunarttujen hajut haihtuvat (luuttusin kyllä lattioita, penkkejä jne., mut kyllä noilta pojilta varmaan menee päivä pari vakuuttua, ettei yhtään juoksusta naista oo piilotettu minnekään), oma lauma asettuu taas arkeen jne. Niin eikä Onni täällä kauaa oo, kyyti on "tilattu" torstaille, sen jälkeen voidaan henkästä tovi ennen kesäkuuta.

Niin juu se nuoripari, Amanda ja Cello, mites niille sitten kävikään. Ensin kumpaakaan ei kiinnostanut (paitsi kielletyt huvit kuten Kuje ja Arska), sitten Amandaa kiinnosti, Celloa ei, sitten Celloa kiinnosti, Amandaa ei. No sellasta se on aina välillä, vaikee löytää yhteistä aikaa kaiken hässäkän keskellä. Ehkä ei ois pitänyt ottaa Kujetta hoitoon, se sekotti aika pahasti pakkaa, ehkä ois pitänyt järkätä itelleen enemmän aktiivista aikaa höseltää pariskunnan kanssa, piristää niitä ja yrittää innostaa, ehkä ois pitänyt tarjota jotain stimuloivaa ruokaa... Mut tyydyin tähän koiraperheen arkeen, ei ehkä ees ihan tavallisen koiraperheen, mut koiraperheen kumminkin; kaksjalat askareissaan, "Viivi-täti" tarkkailuasemissaan jne.

Ja kuten tarkkasilmäinen lukija huomasi, niin Amandasta leivottiin kun leivottiinkin kaikesta hässäkästä huolimatta rouva, siinä lauantai-illan tiimellyksessä kun laumaa oli sekotettu entisen hässäkän lisäksi Totoron paluulla sekä Onnilla ja Elmerillä kotijoukkoineen. Kaik napsahti paikalleen, aika pysähty ja maattiin mömmösellä matolla kaikkien eritteiden seassa sellaset älyttömän pitkät noin 20 minuuttia. Se on sitä koiraperheen romantiikkaa parhaimmillaan, KePot katoaa sumpille ja eukot saa hoitaa jälkipyykin.

Nyt sitten toivotaan, että tilaus myös toimitetaan. Tilauksen toimitus varmistetaan ultrauttamalla Amanda viikolla 20, ja jos Luoja suo, niin laskettu aika on viikolla 24 (63 vrk täyttyy 14.6, mutten muista meillä yhdenkään nartun niin kauan oottaneen), nautin kesän pentujen seurasta ja elokuun alussa ne ovat valmiita muuttamaan uusiin koteihinsa. No toki monta mutkaa on matkassa, mutta hyvässä alussa ollaan.