Vilinää ja vilskettä

Tänään on ollut vilinää ja vilskettä, ei kuitenkaan helinää ja helskettä, eikä tiukuja...

Aamulla ilahdutin ohikulkijoita ja naapureita loikkimalla aamutakkisillani puoli kuuden aikaan aamulla Camin ja Totoron kanssa ulkona. Pojat suorittivat uutterasti aamutoimet, siis pissit ja kakat. Sen jälkeen tultiin sisälle, annoin pojille palat kuivattua naudan mahaa, kävin keventämässä omaakin oloani ja painelin takasin punkkaan. Heräsin seuraavan kerran vähän vaille yhdeksän.

Tänään oli pienimuotoinen veljesmiitti, joten keiteltiin sumpit ja teevedet valmiiksi, vaihdoin kameran akut, tyhjensin muistikortin, KePo haki kaupasta jauhoja ja pullaa. Suunnittelin, että oltaisiin pidetty ulkoilmapiknik, mutta kun ripustin pyykkejä kuivamaan, niin totesin, että on ihan liian kylmä ryystää sumppia pihalla, joten raivattiin keittiön pöytä esiin. Kaikkea outoa pöydälle olikin jo kertynyt.

Luca, Padi ja Veikko saapuivat ihan yhtä aikaa. Menin Viivin kanssa vastaan ja jätin Camin ja Totoron sisälle, jotta sain vaihtaa rauhassa parit pusut pentujen kanssa ennen kuin Cami ja Totoro murtautuivat KePon avustuksella ulos.

Hetken ihmettelyn jälkeen leikki luisti ja vietimme hyvän tovin pihalla. Kun vauhti alkoi vähän ryytyä teimme "metsälenkin". Puolen välin paikkeilla lenkkiä koin oman pienen tuskan hetkeni, kun huomasin, että ISO boxeriuros tulla jolkotti meitä kohti... Raja-aita ei ole hääppönen, korkea kyllä, jotain riista-aitaa tms., eikä mulla ollut aavistustakaan, että onko ko. koira kiltti vai ei, joten ehdin sieluni silmin nähdä kuin se paiskautuu rähisten aitaa vasten ja pennut sinkoilevat paniikissa pitkin pöpelikköä. Onneksi koira on kiltti. Sillä näkyi olevan kaverinaan ranskanbulldogginarttu, joka myöskään ei vaikuttanut häijyltä. Niin siis meillä on uudet naapurit, joita ei oltu vielä tavattukaan.

Pennut eivät edes huomanneet aidan takana norkoilijoita, niin keskittyneitä ne olivat toisiinsa. Ja nyt en enää ihmettele Cellon uusia seikkailusuuntia, sehän käy tietty merkkailemassa tontin rajat raja-aitaa noudatellen, kun nyt kerran naapurissa on koiria. Edellinen naapuri oli koiraton, joten tällä meidän laumallamme ei ollut minkäänlaista vetoa rajalle päinkään. Nyt tilanne tosiaan on ihan toinen. Täytynee tarkastaa raja-aidan "maavara" ihan varmuuden vuoksi.

Metsälenkin jälkeen pennut peuhasivat vielä hyvän tovin pihalla ja sitten siirryttiin sisälle. Ensin pennut saivat lounaan, jonka olin niille varannut, eli pentu-NEU:ta oli tämän ravintolan ruokalistalla. Hyvin teki kauppansa. Kun tärkeimmät vieraat, siis pennut, oli ensin ruokittu, niin kaksjaloille oli tarjolla sumppia, teetä, mehua, pullaa ja henkevää keskustelua aiheena koirat, kuis muutenkaan.

Synttäreiden (9 vkoa) kunniaksi pennut pääsivät vaakaan. Muuta erityisen jännittävää sisäohjelmaa ei pennuille ollut varattuna. Paikat piti tietty tarkastaa, mutta vähitellen pennut kävivät nukkumaan yks toisensa jälkeen. Luca ja Padi olivat sitkeimmät, millään eivät olisi malttaneet levätä. Viivi otti paikan Padin isännän syliin ja veti siinä päiväkuolat.

Kahvittelun jälkeen mentiin vielä ulos ja kummasti pennuista löytyi edelleen virtaa ja vauhtia. Tosin osin homma oli jo vähän yliväsynyttä, mutta Viivi hoiti upeasti adoptioemon tehtäviä ja piti porukkaa kurissa ja herran nuhteessa, jos meno muuttui sen mielestä liian hurjaksi. Täytyy kai tunnustaa, että teinpä siinä itekin osani murahtelemalla ja ainakin yritin olla vakuuttava ja Viivin veronen

Camilla ja Totorolla on unta riittänyt sitten tapaamisen. Taisi olla pienten miesten mielestä aika rankkaa edustaa. Hauskaa oli ja kylläpä olikin ihana pussata pikkupoikia Lucaa, Padia ja Veikkoa, pitkästä aikaa. Toivottavasti niistä ei koskaan tule niin karuja jätkiä, ettei miehinen imago sallisi pussata kasvattajaa. Sääkin oli onneksi niin pal hyvä, että saatiin olla paljon ulkona. Otin kuvia, tietty, mutta sain aikaan aika epämääräisiä otoksia. Yritän silti laittaa niistä muutamia kotisivuille tänään tai huomenna.
Tuhannet kiitokset Lucalle, Padille ja Veikolle kotijoukkoineen!
Tapaamisiin pentukurssilla.

Ai niin, se eilinen arvaustehtävä. Tässä vastaus: