Pentulauma sen kun pienenee, tänään lähti Vipu kohti Oulua. KePo heitti Vipun emäntänsä kanssa Riihimäelle, siitä matka jatkui junalla, Seinäjoen korkeudelta sain viestin, että hyvin menee. Tämän vuorokauden puolella saan toivottavasti vielä viestin, että perillä ollaan.
Päivä on kulunut edelleen pentujen tahtiin. Naperot keksivät, miten pentulasta pääsee pois, joten jouduin kehittelemään uuden porttisydeemin, jotta pennuilla on turvalliset oltavat, ellen ehdi niitä vahtia. Tosin ne ellen-ehdi-hetket ovat vain aamuinen puoli tuntia kun vien vanhimmaisen opinahjoonsa Nummelaan.
Tämä on mielestäni niin ihana juttu, että tämä on ihan pakko kertoa. Viimeisellekin pennulle, toukokuuhun kanssamme asuvalle Fiktiolle, on nyt keksitty "oikea" kutsumanimi Cami. Nimi on lyhenne tähtikuviosta Canis Minoris, pieni koira. Niin sopiva nimi pienelle, äärimmäisen sympaattiselle ex-Fiktiolle.
Tänään seikkailtiin taas metsässä. Pennuilla oli ilmiselvästi hauskaa ja ne olivat tosi reippaita, kiipeilivät kaatuneiden puiden rungoilla, kantojen päällä, kivien päällä, nakertelivat risuja, ihmettelivät pensaita jne.
Sitten leikittiin kukkulan kuningasta.
Portaatkin ovat jo ihan vanha juttu ja niitä on kiva kiipeillä ees taas.
Sitten pitkänlinjan päätös, työn ja tuskan, monen mietinnän ja pitkän harkinnan tulos: meillä asuu vastaisuudessa vain länderiuroksia, kasvatustyö jatkuu sijoitusnarttujen turvin. Päätös ei ollut helppo, eikä syntynyt päivässä eikä kahdessa eikä ihan viikossa tai kahdessakaan, mutta syntyi lopulta.
Päätöksen kruunaa Totoro Cellonpoika Tulevaisuudentoivo:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti