Jälkialkeet ja seikkailijat

Tänään oli eka jäljestyksen alkeet -kurssin kurssikerta. Meillä on pieni auto-ongelma, käytössä vaan yks auto ja menot mitotettu kahden mukaan, joten jouduttiin sitten improvisoimaan. KePo tuli yöllä iltavuorosta, joten nappasin auton aamulla, vein vanhimmaisen kouluun, ajoin duuniin. Duunista kotiin, KePo otti auton ja haki vanhimmaisen kotiin, meikäläinen sillä aikaa palo makkaroita ja pakkas kamoja reppuun, etti valjaita sun muita tarpeellisia vermeitä. Sitten pakattiin autoon jälkisakki eli varsinainen kurssilainen Arska ja apupojat Cami ja Totoro ja menoks kohti Espoota.

Matkalla muistin, ettei mulla mitään muistiinpanovälineitä mukaan tullut, vaikka kutsussa niin sanottiinkin. Löysin autosta jonkinsortin lehtiön ja toimivan kynän, siinä siis muistiinpanovälineet. Tapaamispaikalla oltiin tietty ihan liian aikasin, kun mun on aina pakko päästä liikkeelle ajoissa. Ootellessa kuunneltiin Totoron aariaa oopperasta alati yksin ja sooloa musikaalista mä vankina oon.

Tapaamispaikalta suunnattiin Siikajärven pöpeliköihin seuraa johtajaa moodissa. Sinnepäin ajellessa muisteltiin KePon kanssa kuin vähällä oli, ettei asuta Siikajärvellä. Se oli kiinni noin 50.000 mummon markasta. Autot parkkiin metsän reunaan ja jälkiväki pöpeliköihin. KePo lähti toisiin pöpeliköihin seikkailemaan Camin ja Totoron kanssa.

Ensin vedettiin sellainen parinkymmenen metrin jälki, tehtiin makkarajälkiä, vaikka Arska olis varmaan mennyt paremmin makkarattomia jälkiä, joita on ajanut aikaisemminkin esim. koiraetsijöiden alkeiskurssilla, eikä verijäljellekään makkaraa kylvetä. Arskan eka jälki meni tarkalla arskamaisella työskentelyllä. Toinen jälki meni Arskalta makkaroiden metsästykseksi, eikä siinä ollut oikeasta jäljestämisestä tietoakaan vaan Arska käytti tuulen suuntia hyväkseen löytääkseen makkarat, joka ikisen makkaran. Päätettiin siis, että tehdään Arskalle vielä kolmas jälki, sellainen suht lyhyt ja suht makkaraton. Se menikin hyvin lukuunottamatta yhtä paikkaa, jossa haisi niin jännittävälle, että Arskan piti venyä ja vanua ja lopulta mun piti tehdä sellainen metrin siirtymä, että saatiin Arska jatkamaan jälkeä.

Sillä aikaa kun Arska odotteli ja jäljesti, niin Cami ja Totoro seikkailivat toisella puolen tietä metsässä KePon kanssa. Käytössä olivat ihan pannat ja taluttimet ja eteneminen oli kuulemma ollut pikkasen hankalaa. Tunnin olivat jaksaneet ja kun Arskan kanssa tultiin autolle, niin siellä vedettiin sikeitä kolmen hengen voimin.

Pakattiin Cami ja Totoro kuljetusboxiin ja Arska turvavyöhön, istuin pentujen purukrokotiilien päälle ja käännettiin auton keula kotia kohti ja menoksi. Kotipihassa havaitsin, että olin istunut koko matkan tyytyväisenä niitten hemmetin krokotiilien päällä... KePo jatkoi sitten duuniin yöksi iltavuoron sijaan, mä nappaan auton aamulla ja meen töihin päiväksi. Toivottavasti huomenna on jo toinekin auto kunnossa, ei tää näin pitkän päälle oikein toimi.

Mun oli tarkotus laittaa vähän uusia kuvia kotisivuille, mutta taisin saada mettässä raittiinilmanmyrkytyksen, joten saa jäädä huomiseen se puuha. Oli muuten tarkotus ottaa kamera mukaan Siikajärvelle, olis saanut kuvia Camin ja Totoron metsäseikkailuista, mutta enpä sitten muistanut sitä(kään). No aateltiin, että ens viikolla tehdään samanmoinen retki, tosin ens kerralla Nuuksioon, eli otetaan Cami ja Totoro mukaan kun Arska lähtee jälkikurssille. Mikäs sen parempi reissu pennuille; tulee autoiltua, tulee käytyä uusissa paikoissa, tulee totuteltua pantaan ja taluttimeen, tulee nähtyä vierasta porukkaa.

Nyt meillä on parit väsyneet koirat, nimittäin Arska, Cami ja Totoro. Siispä Tuulensuoja alkaa valmistautua yöhön. Keväisiä unia kaikille!