Maanantairauhaa

Maanantaiaamu valkeni ukkostaen. Siinä vaiheessa kun oli meikäläisen aika nousta, oli jyrinät siltä erää jyristy, mutta ilma oli edelleen älyttömän painostava. Arska, joka ei ukkosesta tykkää, tuli kyllä ulos, mutta nosti nenänsä kohti taivasta, haisteli tovin tosi tarkkaan, pissasi äkkiä lähimmän puskan juureen ja ryntäsi takaisin sisälle. Enpä tuota viitsinyt pakottaa ulos kun kerta oli vainunnut ukkosen aiheuttamat ilmanalat.

Tovin kuluttua alkoi sataa, siinä vaiheessa kaikki muut koirat ryntäsivät talolle ja eteiseen odottelemaan, Totoro ainoana rämpi perässäni märässä pihametsässä. Tuokion kuluttua yritti kyllä jo komentaa siirtymään sisätiloihin, päästi pari sydäntäraastavaa rääkäisyhaukkua. Periaatteesta kävelin vielä pikkasen ja sitten sisälle.

Viime viikollahan me duunissa tyhjennettiin työhuoneesta melkeestä kaikki kamat, taisin siitä jotain kirjottaakin... vai kirjotinkohan . Pari päätepöytää jäi paikoilleen ja niitten päälle kerättynä tarpeellisimmat tavarat isoiksi röykkiöksi. Kaikki kamat oli laputettu tyyliin "roskiin", "varastoon", "ei saa viedä" jne. Mietimme perjantaina duunista lähtiessä, että saas nähdä mikä on tilanne maanantaina kun duuni alkaa; onko roskat roskissa ja vieläkö ne kamat on huoneessa, joissa luki "ei saa viedä".

Aamulla kun ehdin duuniin asti, siellä oli jo täys kaaos päällä eli paikalla oli mies, joka purki vanhoja kaapistoja ja apulaisensa kanssa raahasi rojut pois huoneesta. Meteli oli aikamoinen, vaan sujuivat ne aamurutiinit siinä sekamelskassakin ihan ok. Joka konttorirotalla pitäis varmaan olla kuulosuojaimet pöytälaatikossa... tosin mulla ei ollut sitä pöytälaatikkoakaan.

Kun huone oli melkeen tyhjä, niin paikalle tuli maalari. Siinä kohti kun maalari kysyi multa, että onko noitten johtojen pakko olla seinässä, katsoin parhaimmaksi irrotella piuhat ja poistua paikalta. Ihan luvalla sain ajella kotio evakkoon. Huomenna pitäis tulla uudet kalusteet...

Iltapäiväksi oli kosmetologin aika varattuna, edellisestä käynnistä onkin jo iäisyys. Eipä meikäläisen pärstävärkki kosmetologilla miksikään muutu, ei kestä mahakaan sitä määrää kahvia, jonka naama vaatis, mutta tuleepa vähän siistittyä ja samalla saa kesäripset eli kestovärin niihin. Lisäksi saa nauttia rentouttavasta hieronnasta ja on mahdollisuus täydentää tököttivarastot, meikäläisen iholle kun ei valitettavasti mikä vaan tökötti sovi, joten on oltava tarkkana mitä ostaa ja mistä.

Ulkona oli älyttömän hiostava sää ja auto oli kun pätsi kun kampesin sisään. Ilmastointiahan pakussa ei tietenkään ole. Tai on se manuaalimalli: ikkuna auki. Kävin postissa ja kun pääsin sieltä ulos, niin hiki valui ihan valtoimenaan ja jostain syystä Nummelassa oli ihan älytön ruuhka.

Kotona alotin verannan hyllyihin kertyneitten rojujen läpikäymisen olohuoneen kirjahyllyyn kun ei enää mahdu kirjan kirjaa ja niitä on jo pino mun tietsikkatasollani uhmaamassa painovoimaa. Oli siellä varmaan metrin verran tyhjiä mappeja. Minkähän ihmeen takia niitä on tullut säilyteltyä. Sitten oli vanhoja Kaironin oppimateriaaleja, joista osan mapitin siististi talteen. Tiedä sitten onko niille koskaan käyttöä, ehkä ne siirtyvät mappi-Ö:hön seuraavan siivouksen yhteydessä.

Koirat juoksentelivat onnellisina sisään ja ulos ja molemmista talon ovista. Kesä on niitten mielestä ihan ihanaa aikaa kun saa mennä ja tulla ja tulla ja mennä.