lauantaina, toukokuuta 19, 2007
Aamuhässäkkää ja assarointia
Eilen laitettiin pimennysverho makkarin ikkunaan ja kyllä oli mukavan pimeetä. Nyt vaan täytyy kehittää tekniikka pitää samalla myös ikkunaa auki, sillä viime yö oli aika hikinen.
Aamu puolestaan lähti käyntiin silleen, että tiesi valmiiksi, että kiire tulee. Heräsin yllättävän pirteenä ja jo vähän ennen kuin kello pärähti kirkumaan. Nappasin Totoron kainaloon, käytin ulkona ja vein takasin makkariin. Suihkuun mennessä kuulin, ettei pikkuherra asettunutkaan vaan kiljahteli. Kävin suihkussa ja menin pukemaan, paitsi, etten löytänyt kaikkia vaatteitani, vaan hätä, varsinkaan kakkahätä, ei lue lakia: nappasin Totoron kainaloon ja painelin pihalle puolipukeissa. Totoro kävi kakalla, takasin sisälle ja ettimään loppuosaa vaatetuksesta. Sillä aikaa Totoro söi. Viiville vielä lääke, Totoro uudestaan takasin makkariin, kamat kasaan, kengät jalkaan... huomasin, että hiukset on vielä ihan märät, näytin niille vähän hiustenkuivainta ja harjaa, sen jälkeen ovesta ulos ja autoon...
Huristelin jo Lepikontietä hyvää vauhtia kun huomasin, että dieselit on ihan finaalissa ja tankkaamaan ei enää oikein olis aikaa lähteä, varsinkaan kun toisesta lähiasemasta ei voi koskaan olla varma, että toimiiko siellä mikään ja toisen aukioloajat on monasti yllättäneet "iloisesti". Siis pakki päälle ja vauhdilla takasin portille, portti auki, auto pihaan, kamat toiseen autoon, huomasin, että keleen pihassan nököttävän ammeen ja pakun väliin jäi liian vähän tilaa, ei kun uudestaan pakun rattiin ja siirtäen pakua, takasin Mondeon rattiin ja ulos portista, portti kiini ja baanalle. Juu, kerkesin ihan ajoissa, siis riittävän ajoissa jopa assariksi.
Tunne koirasi assaroinnin kunniaksi on paistanut aurinko täyttä häkää ja lämmintäkin on riittänyt. Ruokatunnilla ehti kyllä hyvin haistella ulkoilmaa ja vähän iltapäivän kahvitauollakin, mutta suurin osa päivästä meni kyllä ihan sisätiloissa. Onneks päästiin jo neljältä, joten olin vähän ennen viittä kotona ja jäi siis aikaa olla ulkosalla.
Assaroinnin hyvä puoli on, että pääsee ite kertaamaan asioita, ehkei tulis muuten kurssia kovin montaa kertaa käytyä, ja ainahan asiat vuosien saatossa kehittyy eteenpäin, tietoa tulee lisää jne., kuitenkin eka Tunne koirasi on tullut käytyä 1999. Oliskohan tää sitten peräti kolmas assarikerta... Aina kumminkin tulee uutta asiaa ja toisaalta kun oma näkemys kehittyy, niin sitäkin kautta asiat aukeavat uudella tavalla. Niin ja on siinä vielä sekin pointti, että kun alkaa viedä sanomaa eteenpäin kursseilla ja / tai luennoilla, niin alkaa kuunnella eri tavalla, sitä ikäänkuin hakee niitä asioita, joita kysytään ja joita ei ehkä ole osannut selittää ihan silleen kun olisi halunnut tai joihin kaipaa vahvistusta.
Ilta on sitten mennytkin koirien kanssa ulkona, valokuviakin tuli jokunen otettua ja sumpit ryypittiin auringonpaisteessa. Nyt oon jo sisällä, pyykkikone jauhaa ja kuivausrumpu pauhaa, kuivausrumpu ei tosin ole kuivauskäytössä, pyykki kuivaa ulkonakin, vaan toimii karvanpoistajana. Koirat on aika väsyneen olosia, Totoro ennen kaikkea.
Tässä pari kuvaa lauantai-illan iloksi.
Äijäenergiaa: Totoro, Cello ja Arska
Ette kai te kuvittele, että mä haluan poseerata TON kanssa...
Totoro ja Aasa
Isä ja poika eli Cello ja Totoro.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti