Häät tuli juhlituiksi ja hauskaa oli. Oikein onnistunut tilaisuus. Ja uskokaa tai älkää: ei ole tukanjuuri kipeenä, eikä kamalaa kapulaa, tosin kapulaani en pal ole muistanut katella...
Väkeä oli paikalla sanoisinko juur sopivasti tilat huomioiden. Hääpari oli iloinen, onnellinen ja todella hyvällä tuulella. Kaikki sujui loistavasti. Valokuvia otin tasan tarkkaan 198 kpl ja jokainen vieras on ikuistettu muistikortille, paitsi itseäni en tietenkään kuvannut
Minkä paparazzin
maailma onkaan meikäläisessä menettänyt, sain nimittäin kytättyä kameraa pakoilevatkin kuviin, osan peilin kautta, osan ikkunan läpi, osan tilanteissa kun ei voinut väistää jne. Koirien kuvaaminen on erinomaista harjoitusta: siinä kehittyy silmä, oveluus, kärsivällisyys ja kaikkien mahdollisten kuvakulmien käyttö.Tämän päivän tein kotoa käsin etätöinä, heräsin siis joskus kymmenen aikaan aamupäivästä. Vedin kauhtuneen olomekon niskaani ja kampesin koneelle
Olin kyllä käynyt jo kasilta laittamassa pyykkikoneen päälle
ja käyttämässä koirat ulkona, mutta eipä tullut pieneen mieleenikään nousta vielä siinä vaiheessa päivää. Jossain välissä iltapäivällä kävimme auttamassa häiden jälkisiivouksessa. Yllättävän siistinä kaikki oli säilynyt, tosin porukka viihtyi ulkona hyvässä säässä, joka varmasti säästi sisätiloja sotkulta. Kerättiin roskat, ruuantähteet, tyhjät pullot, käytetyt astiat jne. 
Arosakin sai osansa pitkin taloa jääneestä ruokatavarasta. Tiskattiin kaikki kuohu- ja punaviinilasit, ja grogilasit, tarjoiluastiat yms. 
joita ei koneeseen voinut laittaa ja täytettiin tiskikone muilla astioilla ja lopulta kaikki näytti vallan siistiltä. Vielä kerättiin kaikki lainatuolit pakuun ja iskuryhmämme oli valmis palaamaan kotiin ja jättämään hääparin matkavalmisteluittensa pariin.Illalla mentiin Cellon kanssa arkitottis ja aktivointi -kurssille. Hyvin huomasi, että mihin on Cellon koulutuksessa panostettu: seiso ja ravia käskyihin. Seisomaan Cello jämähti ihan mistä vaan tilanteesta yhdellä käskyllä: tosin kääntyi aina eteeni naama minuun päin, kuten ollaan asia opiskeltu. Täytynee valita jokin muu käsky tottis-seis-käskyksi kuin tuo seiso, meinaan siitä ei varmaan lisäpinnoja jaeta, että koira esimerkkilliseti kääntyy eteeni, asettaa jalkansa mallikkaasti, ottaa katsekontaktin ja kallistaa päänsä. Istu-käsky, jota ei Cellon kanssa olla harjoiteltu ollenkaan, oli Cellon mielestä aivan käsittämätön asia. Maahan Cello osaa kyllä mennä, mutta sitä taas ei tällä tunnilla edes kokeiltu. Seuratakin Cello osaa, siinä ravimoodissa, jossa kontaktia ei haeta eikä oteta. Juu meillä on pitkä taival edessä ennen kun voidaan tokokehistä haaveilla. Mutta aktivointiosan pyöri-liikkeen Cello oppi sukkelasti, emännän pyörimiset ei ihan yhtä hyvin sujuneetkaan, joten välillä oltiin ihan solmussa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti