Nuhanenä, kaatosade ja aavistelija

Nuha syö jaksamista. Kun jo syödessään tai 10 metriä käveltyään hengästyy, eikä tahdo hapetus riittää, niin eipä se rohkase tekemään kerrassaan mitään. Siispä tiistai-ilta meni lähinnä koneella istuen.

Ei sillä, että siihen kaatosateeseen ois mieli tehnytkään, länderit sai suorastaan pakolla työntää ovesta ulos. Varmaan ainakin Viivi, jos sillä ois käytössään sisäveski, kävis siellä, eikä menis märällä tai kylmällä ulos ollenkaan. Poikia ei niin huono sää haittaa, aina voi mennä ulos, jos vaan pääsee äkkiä sisälle. Huonolla säällä ei lenkkeilykään onnistu, mihin siinä kävelee jos monta etutassuparia nojaa reisiin; mennään jo kotiin...

Eipä sitä tällanenkaan "ongelma" tullut ennen aikaan ees mieleen, ne noi kerpeleet, kuten myös edesmenneet sakumaanikkomme ja mikserimme, on aina painaltaneet kyllä ulos säästä riippumatta ja viipyneet siellä ihan just niin kauan kun emäntäkin ja usein kauemminkin... Murusta on kyllä iän myötä tullu mukavuudenhalusempi, ei enää niin mielellään jää pihalle makoilemaan, jos sää on huono, ulkoilut hoituu kyllä, niitä ei haittaa, vaikka taivaalta tulis ämmiä äkeet selässään.

Tänään oli sit Totoron agikurssikerta, toka vika muuten, kun ilmottauduin vaan viiden viikon pituselle jaksolle, aattelin, että sit vietetään Murun mammalomaa ja katotaan keväällä mitä tehdään kenenkin kanssa.

Harjottelut meiltä on Totoron kanssa jääneet tosi vähiin, joten edistys on hidasta. Hypyt Totorolta sujuu loistavasti, on sujunu koko ajan, kepitkin kulkee, ellen ite sekoa käsiini, eilen kyllä lopulta keksin hyvän tavan viedä Totoroa kepeillä, kunnes oppii homman kunnolla, tietynlaisesta kakskätisyydestä on joskus hyötyäkin.

Paikallapysymisessä on edelleen harjottelemista, Totoro tekee omia johtopäätöksiään sen osalta, koska pitää lähteä, varmaan se lukee mun ajatuksiani, koska kun aattelen, että nyt huudan, niin Totoro lähtee tulemaan jo siinä vaiheessa kun käsky on ajatus, eikä ääni tai käsi mukana asiassa ollenkaan. Olikohan sillä eläinkommunikaatiokurssituksella jotain sivuvaikutuksia, haittapuolia... Kotiläksyksi saatiin siis paikallapysymisen harjottelua, yllättävää.

Oon tässä arponut, että ilmottaako Totoro länderien päänäyttelyyn ja vähän kai puoliksi joillekin jo lupasinkin... No nyt näyttää siltä, että ei onnistu. Jos kaik hyvin käy, niin oon ihan muissa maisemissa sen viikonlopun ja KePo on pentuvahtina. Tai ellei niin hyvin käy, niin KePo on reissussa ja sit meikä taas on pentujen kanssa kotona. Toki jos onnettoman huonosti käy, niin ollaan molemmat kotona, mutta mahtaako se asia olla selvillä siinä kohti kun on päänäyttelyn viimonen ilmopäivä... jaa'a. Totoroa ei siis näillä näkymin päänäyttelyssä nähdä, Messarissa ehkä, jos rahavarat vyörtää sinne koiria ilmotella.

Jaa, jos sit vaikka unten maille, huomenna on aika jännittävä päivä.