keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2007

Ihana aamu, synttärisankari ja pentukurssi


Yö oli viimesen päälle rentouttava. Olin aavalla ulapalla uimassa vesi oli jääkylmää, maisema harmaa ja oli pimeää. Meitä uimareita oli useampia ja yritimme pitää toistemme mielialaa korkealla, ettei kukaan uupuisi kesken kaiken, tähtäimessä oli päästä kiinteälle maalle, vaikkei maata missään näkynytkään ja jokainen oli ihan jäässä. Lopulta kalliokamara oli jalkojen alla, mutta menetyksittä emme rantautuneet... tässä kohti totesin, että ikkuna oli auki ja peitto tiessään.

Myöhemmin... vai pitäisikö sanoa aikaisemmin... heräsin siihen kun KePo riekkui paikasta toiseen. Migreenissä kyllä, mutta olisko voinut mennä riekkumaan vaikka sohvalle tai vierashuoneeseen. Käytin Totoron ulkona aamuyön hämärässä ja kömmin takasin punkkaan, joskin meni pari tuntia, ennenkuin KePon migreenimylläkkä oli siinä vaiheessa, että päästiin koirien kanssa uneen.

Kello soi tuota pikaa

Päätä särki, niska oli yhtä puuta, korvat soi ja olo oli kun zombilla Sain itteni ylös punkasta neljännellä torkulla, käytin koirat ulkona, nappasin särkylääkkeen ja totesin, että mulla on päälläni ihan väärät vaatteet. Kuteet vaihtoon, tossut jalkaan.... hetkinen, hetkinen... tossut?? Vaihto kenkiin, kamat kainaloon, ovesta ulos ja autoon. Päädyin ajamaan motaria muutaman kuorma-auton perässä, kosken halunnut ottaa mitään zombiolosta aiheutuvia riskejä.

Duunissa, parin kahvikupillisen jälkeen, särkylääkkeen vaikutuksen alaisena, olin sen verran tajuisessa tilassa, että kävin hakemassa sämpylän, jonka syöminen paransi kummasti oloa. Parin lisäkahvikupillisen jälkeen uskalsin jo kurkata peiliin huomatakseni, että muistutin ilmielävästi Rölli Peikkoa Haroin kutrit kuten miten järjestykseen ja join seuraavan kupilisen kahvia. Vähän ennen ruokatuntia peilistä kurkki taas joku Rölli Peikon näkönen tyyppi, joten pestyäni kädet kuivasin ne kampaukseeni ja sain Rölli Peikon katoamaan, ainakin melkein. Ruuan päälle join kupin kahvia.

Huolimatta kaikista päivän kuluessa nautituista kahvikupillisista ei olo ratkasevasti piristynyt, joten jokainen minuutti tuntu pitkältä kun nälkävuosi. Sain kuitenkin kahlattua duunipäivän läpi. Vähän ennen kotiin lähtöä peilistä kurkki joku liimaletti

Iltapäivällä Aasa sai synttärilahjansa, frisbeen. Aasa rakastaa frisbejä, mutta yleensä ko. lelut kokevat karun kohtalon tuota pikaa. Tällä kertaa ostin Kong-frisbeen, jossa luvataan, että se kestää pureskeluakin. Lento-ominaisuudet ainakin ovat loistavat moneen muuhun koirille tarkoitettuun vastaavaan verraten.

Iltasella oli Totoron pentukurssin vika kurssikerta. Tällä kertaa kurssilla ei kyllä Totorolle ollut mitään uutta, Totoro kun jo periaatteessa tietää käskyt istu ja maahan, joita tänään opeteltiin. Totoro toki harjoitteli niitä kuten muutkin ja sen lisäksi otettiin omia juttuja, jottei olisi mennyt ihan saman kyllästykseen asti tahkoamiseksi. Kurssilla ajettiin myös makkarajälki, sellaisenkin Totoro on jo ajanut kun oli Arskan seurapoikana jälkikurssilla. Mun mielestäni jäljen tekeminen olis voitu opettaa silleen kun makkarajälki kuuluu tehdä... tai no ehkä seurakoirille opetetaan eri lailla, mehän Arskan kanssa ollaan PK-koirien kanssa samalla kurssilla.

Julkaisua odottavien kuvien jono alkaa olla pitkä, mutta siitä huolimatta, ohi jonon, synttärisankari Aasa.









3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea Aasa-mummolle! =)

Minäkin olen hypistellyt tuollaista Kongin frisbeetä, mutta se tuntui käteen niin epäilyttävän ohuelta, että veikkasin terrierin käsittelyssä kohtalonsa yhtä karuksi kun edeltäjiensä. Näin ollen kuulisin mielelläni raporttia frisbeen kestävyydestä, koska meilläkin niitä rakastaa sekä isäntä että koira - emännän heittokäsi ei ole kaikkein paras. =)

Adeina kirjoitti...

Ihanaiset aamut on vissiin tarttuvia ;)

Kahvin voimalla on hyvä elää. *kippis*

sari kirjoitti...

Onnittelut ihanalle Aasalle! :-)