Juhannuksen jälkeinen arki käynnistyi yllättävän kivuttomasti, ei ongelmia heräämisessä, oikeestaan olin hereillä melkeen tunnin ennen aikojaan ja nelijalat vaikuttivat väsyneemmiltä kuin minä. En tosin noussut heti herättyäni, vaan nautin olemisesta ja uniaan näkevistä ja tuhisevista ländereistä.
Tänään oli akutätipäivä. Melkeen jokainen neula nipisti ja osa sattui ihan kunnolla. En kuitenkaan usko akutädin taitojen ruostuneen 10 päivässä, joten jossain muualla oli "vika", ehkä siis jonkinmoinen väsymys, taisi juhannus painaa kropassa, vaikkei siltä äkkisiltään tuntunutkaan. Ekojen neulojen aikana vaivuin melkeestä uneen, kiitos Teletappi-neulan (päälaella), toinen satsi ärsytti ihan mielettömästi ja teki mieli ravistella neulat pois, erityisesti ne Frankenstein-neulat (ohimoilla). Lopulta, just vähän ennen kuin akutäti tuli vaihtamaan kolmannet neulat, olo rauhottu, eikä sitten enää ollut kiire päästä neuloista eroon. Kolmansien aikana reissasin jossain sfääreissä, että ne niskaneulat tekee hyvää. Nyt vaan sitten tarttis pärjätä kuus viikkoa akutädittä... vaan kyllä hänkin kesälomansa ansaitsee. Ai niin ja tulkoon mainituksi, että nuo "neulojen nimet" ovat ihan omia keksimiäni
Länderilaumamme pääsi tänään edustamaan rotuaan, oliko se sitten edukseen eli ei, tiedä häntä, mutta ainakin esittivät metelinpitotaitoaan ja pallonhakukykyään. Hyötykin oli molemminpuolista; vierailijat pääsivät näkemään ländereitä livenä ja toisaalta Totoro pääsi tapaamaan mukavia vieraita. Ei vieraiden tapaaminen muillekaan pahaa tee, mutta Totorolle se on juuri nyt äärimmäisen hyödyllistä. Aasa tietty vanhana konkarina veti pisteet kotiin ja olis kuulemma saanut kodin ihan heti, jos olis tarvetta ollut
. Arskan sokeutta ja sen huomaamattomuutta jaksaa jokainen ihmetellä, Cello vetää katseita upealla värillään, Totoro pentumaisella olemuksellaan... jääköhän Viivi ihan paitsioon 
Kirjahyllyprojekti etenee, muttei tunnu loppuvan. Ette muuten ikinä arvaa mitä tänään tein. Pakkasin ekat joululahjat... Löysin ne kirjahyllyn uumenista, juu ja ihan oikeesti ne on tarkoitettu joululahjoiksi, tosin en muista, että mille joululle ne oli tähdätty, lahjojen saajat eivät onneksi ole kasvaneet lahjojensa ohi. Ehkäpä saatte valokuvan kirjahyllystä kunhan kaikki on ojennuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti