Kahdeksanjalkaisia kummajaisia

Katselin eilen, siinä papereita läpikäydessäni, maanantai-illan leffan Kahdeksanjalkaiset mitkä-lie-ne-nyt-olivatkaan, kummajaisetko?. No kuitenkin sen leffan, jossa jättihämähäkit yrittivät vallata koko kylän. Oikea hämähäkkikammosen toiveleffa, tosin en kyllä ole hämähäkkikammonen ja toisaalta hämähäkkikammonen duunikaveri sanoi, että leffan hämähäkit oli ihan liian isoja, jotta ne olis häntä kammottaneet, olis kuulemma pitänyt olla sellasia pikkuruisia... Vaan se leffan kattelusta kuitenkin seurasi, että yöllä näin unta, kuin ISO hämähäkki ajoi mua takaa. Se tosin oli hyvin järkevä hämähäkki, kuunteli hyvät perustelut miksei mua kannata ajaa takaa ja lopulta päästiin yhteisymmärrykseen siitä, etten ole ollenkaan oikea saalis tälle hämähäkille.

KePo oli huolehtinut kellariin lisää lämmitystä ja keittiön hanakin siis toimi taas. KePo vaan ihmetteli miten en ollut huomannut puhallinta. No en nyt vaan ollut, ehkä etin vääränlaista tai jotain. Sattuuhan sitä. Ehkä pitäis käydä katsomassa, että miltä se puhallin lopulta näyttää, niin tietäis seuraavan kerran.

Aasa kävi KePon kanssa päivällä Aistissa antamassa uudelleen verinäytteensä länderien epi/kaihiprojektiin, olivat onnistuneet hukkaamaan edellisen näytteen jonnekin. Kovasti oli vanha rouva saanut kehuja luonteestaan, mutta olikin kiivennyt tohtorin syliin ja nuollut naaman. Se on niin Aasaa, niin Aasaa. Ja kyllä nuo muutkin osaavat maailmalla käyttäytyä. Arskaakin eläinsairaalan henkilökunta kehui tosi hyväkäytöksiseksi länderiksi, silloin kun Arska joutui siellä vuorokauden viettämään. Kotona tuon lauman käytös kyllä välillä on mitä on... Tai no ei muuten, mutta se haukkumispuoli.

Murua olen nyt yrittänyt kovasti syynätä, että näkyisikö jotain tiineyteen viittaavaa, mutta huonoin tuloksin. Eilen jo ajattelin, kun kuiva leipäpala ei hävinnyt ahmaisten nieluun ja rouva makoili vähän reporangan näköisenä lattialla, että viimein on rouva tullut huonovointiseksi, joka olisi tosi loistava "oire", vaan höpöhöpö, kyllä taas ruoka maittoi kun sen aika tuli. Viimeksi kun tutkailin nisiä, niin eivät nekään mitenkään erityisiltä näyttäneet, tosin eivät tehneet sitä viimeksikään. Ultraan on vielä melkeen kaks viikkoa, kyllä odottavan aika on toooooooooosiiiiiiiii pitkä.