Huh hellettä, sano jänis pakkasella ja tänään niin sanoivat länderitkin, Murusta nyt puhumattakaan. Palloa ei näkynyt, eikä sitä tuotu. Köysilelulla länderit jaksoivat vähän leikkiä... aika vähän kuitenkin. Enimmäkseen elo oli hyvin, hyvin rauhallista.
Iltasella tuli väkeä: keskimmäinen kera avokkinsa sekä Arosa. Siinä oli laumalla haistelemista, parissa viikossa kun on Arosa ehtinyt saada uusia hajuja kummasti. Oli siinä Arosallakin haistelemista, parissa viikossa kun on piha ehtinyt saada uusia hajuja kummasti. Ilta meni kaksjaloilta ulkosalla sumppia juoden, nelijaloiltakin ulkona, mutta sumpitta.
Arosa halusi välttämättä tutkia kaikki sellaiset paikat, joihin ei niin olisi ollut väliksi tunkea; kukkaistutukset, kukkaruukut jne. Muistipa neitonen lempikaivuupaikkansakin. Talon seinustalta kun puuttuu muutama laatta, sieltä Arosa on ennenkin kaivellut, niin nytkin. Lisäksi Cello oli sinne kätkenyt muutaman jättiruokanappulan (Cellon kanniskelee usein tavaroita ulos, minä sitten sisään) ja sellaiset maassa hyvin maustuneet ovat aina olleet Arosan herkkua.
Nyt ilta alkaa kääntyä vähitellen yöksi, Arosa lähti jo kotiin, taivas on pilvessä, helle muisto vaan ja voisi melkein odottaa sadetta, siltä tuo maailma näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti