Marraskuuksi muuttui

Aamulla kukonlaulun aikaan raahattiin Arskan kanssa... tai no mä raahasin, Arska vaan ilakoi, kassikaupalla kamaa autoon. Uskomatonta mikä määrä keskimmäisen tavaraa edelleen putkahtelee esiin eripuolilta kämppää, vaikka keskimmäinen on asunut jo hyvän tovin oman katon alla. Tällä kertaa autossa oli ratsastussaappaita: talvimallia, kesämallia ja mitä lie vanhaa mallia.

Kun ajattelee mikä määrä tavaraa tyttärillä on, niin ei voi välttyä ajatukselta, että meillehän saattaa tulla paha tyhjän kämpän kriisi sitten kun viimonenkin lapsosista muuttaa pois kotoa: meillä voi olla jopa jossain päin taloa tyhjää tilaa... tai sitten ei. Hamsteri mikä hamsteri, että jos jostain joku pieni tila vapautuu, niin äkkiäkös siihen täytettä keksii. Yritän kyllä kovasti oppia vähemmän hamsteriksi, mutta kovin on hidasta tuo poisoppiminen hamstraamisen jalosta taidosta.

Kotimatkan sitten hurautin keskimmäisen kautta ja vein ratsastussaappaat omistajalleen samalla kun hain vanhimmaisen ja moikkasin Arosaa. Jätinpä yhden tekstiilikassinkin inventoitavaksi, siinä oli jotain pöytäliinoja yms. tavaraa, joista me kaikki oltiin sitä mieltä, että se on keskimmäisen omaisuutta.

Pyykkivuori on muuten melkeen pesty, vielä kun huomenna koneellisen tahkoaa, niin sitten voi siirtyä pyykkäämään vaikkas vierashuoneen petivaatteet... En usko, että ihan heti tulee päivää kun pyykki loppuu, se on sen verta vilkkaasti uusiutuva luonnonvara.

Iltasin alkaa olla tosi aikasin pimeetä, tylsää. Ehdittiin kyllä Arskan kanssa tutkia lintulautojen tilanne ja jäässähän ne öisen vesisateen jäljiltä. Kannoin yks kerrallaan sisälle ja sulattelin käyttökuntoon.

Melkeen kaikki koirat (Aasa makoili sohvalla) riekkuivat KePon kanssa ulkona kiinnittelemässä pakun pakoputkea, tosin koiralauma tuupattiin äsken sisälle, että ovat lopulta, lumeen kyllästyttyään, olleet varmaan vähän turhan avuliasta joukkoa. Arskakin oli ekaa kertaa, sitten tapaturmansa, ulkosalla vapaasti koko muun joukon kanssa.

Maltille on nyt sitten vihdoin ja viimein vuositarkastusaika tilattuna, meni tosin aika pitkälle (marraskuun loppupuolelle) kun haluttiin ihan tietylle eläinlääkärille, hän kun tietää taustat ja tapaukset Maltin vanhemmat ja sisarukset. Mutta eipä Maltilla mitään akuuttia ja kiireistä ole, sitä entistä vanhaa, joka taas näin kylmien tultua on pahentunut, joten ootellaan, että saadaan asiantunteva tutkimus.

Takassa on tuli, pyykkikone on ihan hiljaa ja OKKO-tehtävät tekemättä, joten taidan mennä siivoamaan keittiön allaskaappia...