perjantaina, syyskuuta 15, 2006
Voiko alusvaatteisiinsa luottaa?
Perjantai... tai kohtahan se on jo lauantai, jos totta puhutaan. Vesijärjestelmä toimii moitteettomasti ja kaivossa on taas vettä, joten maailma on jälleen mallillaan. Muuten ihan hiljaiseloa.
Tai no ehkä mä kerron tän, vaikka täällä ehkä onkin alaikäsiä lukijoita. Toisaalta en mä tiedä pitäskö tän olla K3, K7, K10, K15 vai jotain muuta, mutta jos tunnet olevasi kovasti alaikäinen, niin sulje silmäsi ja skippaa huomiseen.
Eilen KePo valitti, että kun ei häntä enää oikein nukuta (KePohan on siis ollut sairiksella) ja mä sille sanoin, että no sähän sit nouset aamulla het kuudelta, laitat rakkaalle aviovaimolle aamupalaa ja herätät väsyneen vaimoraasun puol seiskalta yhteiselle aamiaiselle. KePo piti sitä hyvänä ideana. Vaan kun vielä 6.45, kun kelloni soi, ei KePo ollut saanut itteään ylös punkasta, niin pomppasin jalkeille, kaappasin kasan vaatteita (alusvaatteet, hame, T-paita) kainalooni, tungin ne veskissä päälleni, tuuppasin eväät käsilaukkuuni ja kaasutin baanalle. Selvisin duuniin ihan ongelmitta.
Kello napsahti aamun kahvitunti, joten vääntäydyin ylös satulatuolista, nappasin sumppikupin kouraani ja kävelin automaatille. Paluumatkalla alkoi tuntua siltä, että nyt ei kaikki ole ihan kuin pitäisi, alkkarit hiipivät uhkaavaa vauhtia kohti sääriä... kuminauhalle tuli ikä täyteen. Selvisin jotenkuten takaisin offiisiin ja yritin vaivihkaa repiä kirottuja kapistuksia kunnolla jalkaani. Niin se vaan on, ettei omiin alusvaatteisiinsakaan voi enää luottaa.
Joskus tuntuu, että koirilla on pal lepsummat säännöt kun lapsilla aikoinaan ja nytkin. Illansuussa käytiin kaupassa ja kun oltiin lähdössä, niin KePo lupasi Aasalle herkkuja tuomisiksi. Kuinkahan monta kertaa tuo on mulle sanonut, ettei lapsille joka kerta tartte mitään tuoda. Ei tarttekaan, siitä olen samaa mieltä, mutta toisaalta olen myös sitä mieltä, ettei koirillekaan joka kerta tarvihe herkkuja roudata. Toin kuitenkin "hengityksenraikastusluut", se kun on samalla vähän hyödyllistäkin, ainakin kun ne hengitykset usein löytyvät tyynyltäni.
Nyt Aasalle iltalääke ja sitten unten maille. Kauniita unia, nukkukaa hyvin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti