Viikonloppu oli onneksi vapaa ja saatoin varata sen ihan itselleni. Viikonlopun aikana kaikki asiat ovat pyörineet päässäni kuin hyrrät, olen antanut niitten pyöriä, nousta mieleen ja taas kadota, polttaa, jäädyttää, turruttaa, tuottaa tuskaa, synnyttää riemua, pudottaa epätoivoon ja nostaa sfääreihin, olen antanut niitten, yhden toisensa perään, täyttää pääni, kohota SUURIKSI muureiksi ja kutistua pieniksi pisteiksi ja lopulta asettua omiin lokeroihinsa omissa mittakaavoissaan. Olen kirjaimellisesti märehtinyt asioita, pureskellut niitä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, siis nimenomaan koira-asioita, sekä yksittäisiä koiria, omiani ja kasvattamiani, että koko tätä harrastustani ja kaikkea siihen liittyvää. Olen pyöritellyt erilaisia mahdollisuuksia, niin mahdollisia kuin täysin potentiaalisiakin ja jopa sellaisia, joilla ei ole mitään mahdollisuutta toteutua koska ne ovat tavallaan jo tapahtuneet menneisyydessä ja nyt niistä versoi "JOS olisin tehnyt näin tai en olisi tehnyt noin" -tyyppisiä ajatuksia. Mitä olisin tai missä oltaisiin JOS. Yhteen sanaan tiivistäen olen SIIVONNUT.
Mikään ei suo ajatuksille niin suurta vapautta kuin siivoaminen. Jotenkin tukee ajatustenkin järjestämistä, siivoamista ja pölyttämistä kun myös fyysisesti siivoaa, ihan konkreettisessa maailmassa. Aloitin siis lauantaiaamuna takkahuoneen perusteellisen siivouksen. Kaapit tyhjiksi, hyllyt pyyhkien, huonokuntoiset kamat roskiin, hyväkuntoiset kiertoon ja tarpeelliset takaisin kaappeihin siististi aseteltuina. Pesin koirien kaikki ne lelut, joita ei voi pistää koneeseen, heitin roskiin kaikki vanhat savuluut, annoin "isoille" kaikki puruluun jämät mitä ikinä nurkista löysin. Luuttusin lattian ja aloitin vanhimmaisen avustuksella projektin "ruusukkeet takaisin seinälle". Samalla siinä siivotessani takkahuonetta siivosin myös ajatuksiani.
Täytyy kyllä tunnustaa, että siivous on vieläkin kesken, satuin nimittäin löytämään aarrelaatikon. Piirustuksia vuosien takaa: hyvää äitienpäivää, onnea äiti... Askarteluja, käsitöitä, kortteja. Jokainen pitää tietenkin katsoa ja lukea... Kyllä mä jouluun mennessä saan kaiken valmiiksi, uskoisin.
Sivutuotteena keksin erinomaisen "vaihda kaappien ovien väriä tarpeen mukaan" -idean. Kas tässä, oikealla ovi omassa kuosissaan, vasemmalla uudessa lookissa.
Sitähän vois vaikka vuodenaikojen mukaan vaihtaa värejä ja kuoseja, eikä maksa paljon, jos ostaa edullista kangasta, eikä vaadi mitään remontointia, helppo tuupata pyykkikoneeseen jne. Pitäisköhän idea kiireesti patentoida.... Äh, käyttäkää ihan vapaasti vaan. Itse olen jo somistanut oven Cellon sertiruusukkeilla.
Tänään ikäänkuin kaiken siivouksen päätteeksi kierrettiin ensin koirien kanssa metsässä ja just äsken olin saunassa ja nautin höyrystä. Siunattu höyrystin, siunattu Compact-sauna. Nyt huitasen loput Kurkosta naamariini ja menen nukkumaan yhdessä hurttalauman kanssa, KePo on iltavuorossa ja tulee joskus yöllä, joten saadaan vallata koko punkka ihan rauhassa.
Elämä on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti