Kulttuuripläjäys

Eilen nautittiin oikein kunnon kulttuuripläjäys, ilman koiria tietenkin, niitähän ei täällä moneenkaan paikkaan saa mukanaan viedä. Tosin luulen, ettei se nyt niin nautinto olisi koirille ollut koluta Turun linnan portaikkoja. Tai mistä sitä tietää, ehkei pitäisi kuvitella mitään kun ei voi tietää.

Jup, käytiin Turun linnassa. Edellisen kerran taisinkin olla siellä noin 14 vuotta sitten... tai jotain sitä luokkaa. En kyllä olisi halunnut olla ko. linnassa aikoinaan palvelijana; juosta niitä miljoonia jyrkkiä, kapeita tai jyrkkiä ja kapeita portaita ees taas loputtomassa sokkelossa. Askelmien korkeus oli välillä sitä luokkaa, ettei pahemmasta väliä ja valaistus tänäkin päivänä hämärä, menneinä aikoina varmaan vielä hämärämpi. Ei sillä, että olisin välittänyt asua linnassa muutenkaan, kaikkein vähiten olisin välittänyt maata sen tyrmissä. Mielenkiintoinen kokemus silti, taas kerran.

Ja niin kun ei portaiden kapuilu linnassa olisi riittänyt, niin piti visiteerata samalla Luostarinmäkikin. Siellä riitti myös porras portaan perään. Lopuksi ajettiin kunniakierrosta Turun keskustassa, miten siellä ei ikinä osaa liikkua, varmaan jonkinlaista logiikan puutetta.

Eilisen iltapäivän vietin sitten koirien seurana. Otin kuviakin, mutta ei niitä nyt ole tähän liittää. Ehkä myöhemmin sitten. Cellokin muuten oli jo oivaltanut palloleikkien ilosta ainakin osan ja osallistui parhaansa mukaan.

Itseasiassa kaikki kuva-arkistot on ihan sikinsokin siellätäällä kun rakentelen kotisivuilleni kuvagallerioita. Niinpä olen kaivanut esiin kaikki CD:t ja tänään kaivelin jo ihan paperikuviakin. Paperikuvista ei kyllä tähän hätään ole mitään iloa, ne kun pitäisi skannata. Summa summarum: kaikki siis sekaisin, pää mukaan lukien. Täytynee huomenna pitää taukopäivä, ettei tule turhan paljon virheitä.