Piikki pistävä

Tämän päivän suuri saavutus, ainakin Gretalle, rokotusreissu. Vanhimmainen lähti kaveriks, varmuuden vuoks, eihän sitä koskaan tiedä miten reissu menee tollasen tappijalan kanssa. Vaan hyvin se meni. Menomatkalla Greta mustelmoi vanhimmaisen jalat, raapi rikki sukkikset (ainakin melkeen), hajusti takin (juu, Greta on TAAS nukkunu vedessä, kun ei kerta saa päätä kuppiin, niin kupinhan voi kaataa ja sit nukkua lätäkössä, ja vaikka kuin kuivaa ja pesee, niin kyllä turkki tuoksuu) ja mitä lienee muuta tekikään.

ELL:n vastaanotolla Greta ois mielellään menny monta kertaa vaakaan... ohhoijaa, ja kaikkia kivoja ihmisiäkin ois pitäny käydä moikkaamassa, varsinkin kun ne tuijotti ja puhu "sellaselle söpöllä äänellä" nallekarhusta yms. No odotusaika kulu tyhjässä odotushuoneessa harjotellen istu-seiso-makaa -juttuja, kun siis niistähän sai namia, ihan parasta.

Sit kun tuli aika, niin Greta nostettiin pöydälle, siis sehän on ihan tuttu juttu, kun tässä on viikkotolkulla kuvattu pöydällä ja pöydällä jaetaan aina namia. Ei se ollu poikkeus tääkään kerta, ELL anto Gretalle keksin ja Greta makas pöydällä pupeltamassa keksiä, eikä huomannut ollenkaan, että pistettiin... Sydämen kuuntelusta tosin ei ollut tulla mitään, kun Gretan piti koko ajan haistella kauheesti kaikkea, mut löyty ne äänet lopulta.

Kotiin viemisiks Greta sai "pentukassin", jossa oli kilo kuivamuonaa, yks säilyketölkki, alekuponkeja, mittamuki ja esite. Kassikin oli ylisulonen, siinä oli pentujen kuvia. Kotimatka meni ongelmitta, tai siis niitä mustelmia, hajuja, yms. normaalia, ja kotipihassa Greta yritti tunkea etuovesta takasin autoon kun oli takaovesta tuupattu ulos.

Porthoksen painon sain tänään ja ihan kuin arvelinkin, niin Porthos kiilas kakkoseks rapiat 18 kilonsa kera ohi Gretan. Tiukassa rintamassa kaikki vetää noin kilon eroilla toinen toisiinsa nähden. Tasasta on, tasasta on.

Se on sit tämä vuosi vähissä, nauttikaamme siitä vähästä.