Hei hei joulunaika!

Joulua odotettiin, joulu tuli, joulua juhlittiin, joulu oli, joulu meni. Jep, jep! Jouluna joulurauha, enpä ole siis koneellakaan istunut joulunpyhinä kun ihan pikasesti kävästen ja sähköpostit vilkasten. Kummasti se onnistuu, vaikka joskus tuntuukin, että tarttis mennä vierotukseen, ei sit kaiketi tarvikaan.

Katsaus jouluun, jonkinmoinen, ei erityisen tarkka, ei erityisen perusteellinen, sellanen rääppäsy vaan.

Ennen joulua Rölli perheineen ilahdutti meitä ja tuli käymään, leikkimään Gretan kanssa ja sehän suju, leikki nimittäin. Kotisivujen kuvagalleriassa on kuviakin, jos ketä kiinnostaa. Totorokin tunnisti Röllin ja Rölli selkeesti Totoron, että leikkiin mahtu vanha leikkimestari-lapsenvahtikin mukaan. Niin ja meidätkin Rölli tunnisti, häntä viuhto villisti, kurkusta kuulu jännää ininää ja ilopissi valu... onneks moikkailtiin pihalla, vaikka eipä tuo nyt sisälläkään ois pal haitannut, moppi vaan heilumaan. Vähän oli kuranen sää, mut oltiin tuolla mökin pihalla, siellä ei oo ihan niin rapasta, joten leikkijät oli vaan lähinnä märkiä kun tultiin sisälle sumpille.

Jouluruokia tuli laiteltua kun innostuin tekemään kaikki laatikot ihan ite jonkusen vuoden tauon jälkeen. Kuulemma ne oli hyviä (oli meikäläisenkin mielestä, mut sitä ei lasketa). Ehdotin kyllä, että jos soossit on syömättömiä, niin porukka voi sit ennen ens joulua sanoo, että osta kuule valmiina, pääset niiiiiiin paljon helpommalla, kannattaa ehdottomasti. Kinkku ja kalkkunarulla tuli taas paistettua aattoa vasten yöllä... siinä kun kello kahen aikaan hälytti, niin päätin, että ens vuonna en varmasti paista mitään aattoa vasten yöllä ja aattoaamuna en vahingossakaan lupaa keitellä riisipuuroja, vaan nukun kymmeneen, jaksaa sit aattoiltana valvoo.

Joulusiivoa yritettiin vähän tehdä, aika epätoivosta puuhaa kun talossa on pentujen jäljiltä turkkiaan pudottava Muru, joka kuralätäkössä ravaava Tiuku ja pitkin pihoja kellivä Greta. Eikä ne aina siistejä oo länderitkään kun sisään tulevat, yllättävän usein toki. No mahduttiin kuitenkin hyvin karvojen sekaan, ei siinä mitään, olihan KePo sentään pari päivää heilutellut tota monitoimipesuria ihan urakalla.

Aattona oli kaik tyttäret, vanhimmainen, keskimmäinen ja nuorimmainen, kotosalla kera vävyn ja vävykokelaan. Kun työn raskaan raatajat (kuka helkatti haluaa kauppojen olevan auki jouluaattona...) pääsivät viimein joulun viettoon alotettiin aatto syöden, sit saunaan, sumppia ja kakkuja saunan päälle, joululahjat, juustotarjotin ja lautapelit. Siinä joulurituaalit lyhykäisyydessään.

Ilmeisesti oltiin kaikki oltu kilttejä, koskapa lahjoja tuli taas kerran kiitettävästi. Koiratkin saivat omansa, Arska laulavan linnun, Totoro apinan ja Greta nallukan ja pehmeän wubban (kaikista kuvia kotisivujen kuvagalleriassa). Muru ja Tiuku saivat isot luut. Viivi ja Cello herkkuja, ne kun ei kumpikaan oikein lelujen päälle ymmärrä, tai no Cello joskus vetoleikkejä leikkii, mut muuten sitä ei lelut kiinnosta. Marsuille pukki toi "syötävän savimajan" ja syötävän joulukuusen, niistäkin kuvat galleriassa.

Lähinnä joulunaika on mennyt syödessä, lukiessa ja nukkuessa. Vihdoin tuntuu siltä, että ehkäs on syksyn univelat nyt kuitattuina ja aivot nollattuina. Vatsa tosin kiljuu tuskissaan, mulle ei oikein tää jouluruokavalio sovi, se närästää millon enemmän millon vähemmän ja tänä vuonna taas enemmän. No onneks oli lääkettä siihen vaivaan kaapissa, sitä kun jo ittensä tuntee.

Vaan nyt valmistaudun nauttimaan saunan lämmöstä, sit kamat kasaan ja unten maille, huomenna taas työ kutsuu.