torstaina, lokakuuta 02, 2008
Odottavan aika on pitkä...
Odottavan aika on pitkä, näin se vaan on. Mitä lähemmä h-hetki tulee, sitä enemmän alkaa tuntua, että tulis nyt jo. No viikonloppuna oon varmaan rauhallisempi, kun oon kotona koko ajan... tai sit en. Onhan kotona nytkin joku käytännöllisesti katsoen koko ajan, joten sellasta stressiä ei sentään oo, että uskaltaisko aamulla lähteä duuniin vaiko ei.
Muru muuttuu rauhallisemmaks ja rauhallisemmaks, joka tuntuu muuten aika jännältä kun länderit ei yleensä koskaan tunnu rauhottuvan juur ollenkaan loppua kohti tai hyvin vähän. Ruoka Murulle maistuu vaihtelevasti, joka taas tuntuu hassulta sen takia, että yleensä Murulle kelpaa kaikki, nyt se närppii kun länderi konsaan. Lämpöjä oon mitannut aamuin illoin, tasaselta näyttää käyrä.
Vesisadetta on sit riittänyt omiks tarpeiks. Piha on paikkapaikoin ihan mutavelliä, ollaan jo siirrytty kulkemaan koirien kanssa takaovesta, etupiha kun on se pahin. Aamusin ländereitä on välillä tosi hankala saada ovesta ulos, siellähän on pimeetä ja sataa... Sitä mukaa kun hinaat yhen pihalle, niin pari muuta rynnii jo sisälle. Paras metodi on siis tuupata koko koiralauma äkkiä portaalle ja pamauttaa ovi kii, sit toivoa, ettei se mennyt lukkoon tai ainakin avain tuli mukaan.
Sen jälkeen aletaan houkutella, uhkailla, pakottaa ländereitä portailta pihan puolelle. Tosin tässä yhtenä aamuna... vai oliko päivä, no joka tapauksessa, joku oli iloisesti pissinyt portaalle siinä toivossa, ettei sit tartte sen edemmä mennä. Ohhoijaa. Joko mua on siunattu harvinaisen mukavuudenhaluisilla ländereillä tai sit muut ei vaan puhu mahdollisista "ulkoiluongelmista". Suurimmaks osaks tilanne jaksaa huvittaa, mut joskus tuntuu, ettei noilla oo kaikki palikat ihan paikoillaan...
Erityisen pal epäilen palikoiden epäjärjestystä kun kattelen sitä toiminnan epäloogisuutta; välillä pihalle on ihan mahdoton mennä, toisinaan sieltä tulee mutakylpyjä ottaneita ländereitä. Oon tullu siihen tulokseen, että ehkäs Totoro on se viisain ja Cello hyvä kakkonen, loput taitaa olla vanhuudenhöperöitä... tai jotain.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Joka päivä koitan täällä kävästä katsomassa Murusen uutiset, no okei luen mä ne muutkin;)
Tsemppiä Muruselle ja kaikkea hyvää tulevaan koitokseen ja jaksamisia Kepolle ja Ketylle. Ollaan yhteyksissä, ai niin ja Launo lähettää iki-ihanalle Kepolle erityisterkkuja ;)
Nähtäillään!
Helppä ja Jylhäkallion klaani
Lähetä kommentti